maanantai 27. elokuuta 2012

Ruokavaliosta

Lupasin jo kuukausia sitten avata vähän ruokavaliotani. Se on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Minä syön ihan normaalisti. En noudata mitään mediaseksikästä dieettiä. Ketä sellainen voi kiinnostaa?!

Ruokavalioni on muotoutunut ajan kanssa, eikä se varmasti vieläkään ole täysin valmis. Luen mielelläni muiden kokemuksia ja tutkimustietoa asiasta. Kokeilen, miten ne sopivat minulle. Ruokavalio on kovin henkilökohtainen asia, joten koen hieman ahdistavana monen ruokavaliouskovaisen paasauksen. (En missään tapauksessa puhu nyt blogistaniasta, vaan ehkä eniten minua ärsyttävät nettilehtien kommenttiosiot.) On hyvä, että asioista puhutaan ja jaetaan tietoa, mutta elimistömme ovat erilaisia, joten ei voi olettaa, että mikä sopii minulle, sopii kaikille.

Ruokavalioni kulmakivet ovat säännöllinen ateriarytmi, lautasmalli ja riittävä proteiinin saanti. En ymmärrä ihmisiä, jotka unohtavat syödä. Jos verensokeri pääsee laskemaan tai vatsa kurnii, minusta tulee sietämättömän kiukkuinen. Painonhallinnan kannalta olen huomannut, että aterioiden väli pitäisi yrittää pitää 3-4 tunnissa. Joskus tuntuu, että vatsani on pohjaton, jos edellisestä ateriasta on liian pitkä aika. Välillä hävettää, kuinka paljon pystyn syömään. Tässä kisassa painin helposti miesten kanssa samassa sarjassa, mutta tällaisena hukkapätkänä kulutus ei kuitenkaan ole samaa luokkaa.

Perinteinen lautasmalli on mielestäni erinomainen keino arvioida syödyn ruoan määrää ja laatua. En karppaa, mutta yritän pitää syödyn hiilihydraatin määrän hallinnassa ja laadukkaana. Yritän siis vältellä valkoista viljaa ja sokeria. Sen sijaan pyrin saamaan syömistäni hiilihydraatin lähteistä kuituja ja tärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja. Riittävä hiilihydraattien saanti varmistaa jaksamiseni lenkkipolulla.

Usein vastakkain asetetaan karppaus ja virallisterveellinen ruokavalio, joissa karrikoidusti rajoitetaan joko hiilihydraattien tai rasvan määrää. Itse tarkkailen molempien sekä määrää että laatua, mutta tärkeimmäksi makroravintoaineeksi olen nostanut proteiinin. Oman kokemuksen perusteella olen todennut, että proteiinin määrän lisääminen pitää nälkää loitolla tehokkaasti. Raejuusto, rahka ja vaalea liha ovat suosikkejani.

Pidän hyvästä ruoasta. En varsinaisesti elä syödäkseni, mutta maukas ruoka on yksi elämän suurista iloista.Välillä olisi ihan hyvä pystyä suhtautumaan ruokaan vain kehon polttoaineena.

Huh... välillä tuntui kuin olisin kirjoittanut vastausta lukion esseekysymykseen. Kysykää ja kommentoikaa! Ehkäpä palaan tähän aiheeseen vielä myöhemminkin.

4 kommenttia:

  1. Aika lailla samoilla linjalla ollaan. Minäkään en tämän paremmin osaa ruokavaliotani kuvailla, kun tuntuu, ettei mitään ruokavaliota ole. Tavallista hyvää ruokaa. :)

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa terveeltä ja järkevältä! On hienoa, kun löytää sellaisen tavan syödä, joka sopii nimenomaan itselle ja pystyy luottamaan, että näin on hyvä. Itselleni on ollut jotenkin lohdullista huomata se, että ei tarvita "ihmeruokavaliota" pystyäkseen pudottamaan painoa.

    Sunnuntai lähestyy, jännitys lisääntyy. Pian nähdään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tuota voi paremmin sanoa.

      Enää kolme yötä! Odotan innolla. Kivaa! :)

      Poista

Kommentti olis kiva! ;)