sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Kalevan kierroksen luistelu 2014

Ensiksi suuret kiitokset tsemppikommenteista edelliseen tekstiin. Retkiluistelu on käsittääkseni tämän talven hittilaji, joten jos vain mahdollista, niin suosittelen kokeilemaan. Tämä on hieno laji!

Eilen siis alkoi vuoden 2014 Kalevan kierros luistelulla. Vaikka alkava kierros on itselleni jo neljäs, oli tämä vuoden luistelu minulle ensimmäinen luonnonjäällä luisteltava kisa. Tähänastiset luistelukokemukset ovat radalta joko Seinäjoelta tai Oulunkylästä. Luistelun järjestämistapa on ikuisuuskeskustelun aihe kiertäjien keskuudessa. Kisan järjestäminen radalla on ymmärrettävästi helpompi sekä kelin että infrastruktuurin puolesta. Silti ratakisa on pesaamisineen Kierroksen hengen vastainen. Luonnonjäällä pesaaminen on kielletty ja jokainen tekee oman suorituksensa. Ja lisäksi läheskään kaikilla ei ole mahdollisuuksia harjoitella radalla. Olin siis melko innoissani, kun viikko takaperin vahvistettiin, että kisa tosiaan järjestetään Tuusulanjärvellä.

Kun lähdin aamulla ajelemaan kohti Tuusulaa, ei keli varsinaisesti vaikuttanut siltä, että olisin lähdössä talviurheilutapahtumaan. Räntäsade ja +2 astetta ei varsinaisesti nostanut kisahuumaa ja ajokelikin oli aika kurja. Enemmänkin tuntui siltä, että onko pakko lähteä. Kisapaikalla tapasin iskän, kävimme hakemassa numerot ja ajanottochipin ja kävimme katsomassa lähtöpaikkaa ja jään kuntoa. Kun iskä päätti lähteä pikaluistimilla, sain kehotuksen ottaa hänen uudet retkiluistinten teränsä. Ne ovat niin paljon kevyemmät kuin omani. Kun iskä lähti matkaan, kävin vaihtamassa vaatteet ja laitoin iskän terät jalkaan. Mikä ero! Olin kokeillut jo käsissä, että ero terien painossa on selkeä, mutta jäällä tuntuma oli aivan toisenlainen. Tuntui kuin teriä ei olisi jalassa lainkaan.

Matkaan lähdettiin kolmen luistelijan ryhmissä minuutin välein. Kanssani samaan aikaan lähti kaksi vanhempaa naista. Lähettäjä sanoikin, että tämä oli ensimmäinen kokonaisryhmä. Lisäksi hän kertoi, missä kohdissa rataa on odotettavissa huonompaa jäätä. Ennen lähtöä jännitti jälleen ihan hirveästi, välillä jopa oksetti. Kun kisa alkoi omalta osaltani ja sain luistimet liikkeeseen, jännitys hävisi. Jää oli jopa yllättävän hyvässä kunnossa. Loskaa ei onneksi ollut ehtinyt hirveästi kertyä jäälle ja mahdolliset railot ja jään epätasaisuudet näkyivät selvästi. Rata oli riittävän leveä, jotta kaikki eritasoiset luistelijat mahtuivat. Ensimmäinen kierros meni vähän tunnustellessa ja rataan tutustuessa, mutta kilometrien karttuessa usko itseeni lisääntyi ja oikeasti nautin luistelemisesta.

Luistelun rata (~5,5 km) kierrettiin viisi kertaa.
Lähtö vihreän nuolen kohdalta alaspäin.

Ensimmäisellä kierroksella meinasi pala nousta kurkkuun, kun kännyin etusuoralle (kuvassa radan ylin kohta) ja tajusin, miksi edelliset kilometrit olivat tuntuneet niin helpoilta. Olin päässyt luistelemaan ne myötätuuleen, jota vastaan joutuisin nyt taistelemaan. Tuntui hieman toivottomalta, että tämä pitää kohdata vielä neljä kertaa, mutta suora vastatuuli kesti vain kuvassa näkyvään kapeikkoon. Suunnan muutos ei ole suuri, mutta sen huomasi radalla selvästi. Välillä tuntui, että vauhti pysähtyy kokonaan. Alla olevasta kuvasta näkee selvästi vastatuuliosuudet, kun syke nousi ja vauhti laski.

Vauhti vs. syke
Koska en ole koskaan ennen kisannut luonnonjäällä, en osannut arvioida, millaista tulosta voisi olla mahdollista lähteä tavoittelemaan. Laskeskelin, että kahden tunnin alitus vaatisi 24 minuutin kierroksia. Ensimmäinen kierros vei 20 minuuttia 41 sekuntia, joten kahden tunnin alitus pitäisi olla täysin mahdollinen. Voimat pitäisi kuitenkin osata jakaa oikein, koska vastatuulessa eteneminen kulutti voimia. Suunnittelinkin liu'uttelevani helpot myötätuuliosuudet niin kevyesti kuin mahdollista voimia säästellen. Kolme ensimmäistä kierrosta veivät melko tasaisesti 20 minuuttia siten, että väliaika niiden jälkeen oli 1:00:49.

Ensimmäisillä kierroksilla jää pysyi hyvässä kunnossa ja huonotkin kohdat olivat luisteltavia. Neljännellä kierroksella alkoi huomata, että kulutus ja lämpöasteet alkavat vaikuttaa jäähän. Varsinkin huonot kohdat alkoivat pehmetä, mutta huolimatta lisääntyvästä rasituksesta selvisin niistä hyvin. Kisan vaikein kohta oli neljännen kierroksen loppu vastatuuleen, mutta tsemppasin itseäni, että seuraavalla kerralla samassa kohdassa maali on jo tosi lähellä. Viimeisellä kierroksella oikein nautiskelin hyvistä osuuksista  - ja sitten huomasin olevani ilmalennossa ja törmäsin oikea kankku edellä jäähän. Olin koko ajan pyrkinyt keskittymään jään lukemiseen, eikä tässä kohdassakaan jäässä näkynyt mitään, joten en tiedä, mikä aiheutti kaatumisen. Joka tapauksessa hanskat olivat läpimärät ja oikeassa pakarassa oli kolahduksen aiheuttama puujalka, mikä esti vauhdikkaan loppukirin. Silti ylitin maaliviivan ajassa 1:46:52. Jes! Kävin tarkastamassa tulosautolta, että kierroksia oli oikea määrä ja lähdin suuntaamaan kotia kohti hyvillä mielin.

Jos tavoitteena oli kahden tunnin alitus, niin viisi minuuttia voitin uusilla monoilla ja kymmenen minuuttia iskän luistimen terillä. Tuloksen tekee urheilija itse, mutta parhaaseen mahdolliseen suoritukseen vaaditaan parhaat mahdolliset välineet.

P.S. Onnea Ennille Suomen mitalitilin avaamisesta ja huippusuorituksesta!
 

9 kommenttia:

  1. Onnea mahtavasta suorituksesta!! Tuo on kyllä totta, että tietyissä lajeissa välineillä voittaa minuutteja paljonkin, mutta sekin on hyvä muistaa, että ilman omaa hyvää kuntoa ei koko suoritus olisi edes mahdollinen!

    Retkiluistelu on kyllä mielenkiintoinen laji, mäkin olen sitä toisinaan harrastanut, ja tänäkin talvena ollaan katsottu että tässä läheisellä joella menisi reitti, mutta me ei kukaan omisteta retkiluistimia ja ollaan vaan sit menty retkiluistelureittejä ihan tavallisilla luistimilla. Mutta tuostakin on jo aikaa. Lähtis nyt nämä plussakelit ja tulis vihdoinkin talvi, niin olisi edes mahdollista johonkin päästä..

    VastaaPoista
  2. Vautsi, onnea hienosta tuloksesta ja hyvästä luistelusta!! olisi tosiaan mukava kokeilla joskus retkiluistelua, mutta ei oo tullut lähdettyä.. ei oikein ees tavallisilla luistimilla! Hö. :/ Liikaa mielenkiitoisia lajeja, heh! :)

    VastaaPoista
  3. Taas kerran totean, että näitä sun suoritteitas on aivan huippua lukea. Hyvä Aku!!!

    VastaaPoista
  4. Onnea upeasta suorituksesta! Mulla oli suunnitelmissa käydä luistelemassa, mutta tällä hetkellä alkaa kohta taas jäätilanne näyttää heikolta. :S

    VastaaPoista
  5. onnea!! kiva kun kirjoitit luistelua auki tänne :) kiitos!

    VastaaPoista
  6. Kerrassaan komia suoritus, hyvä sinä! :)

    VastaaPoista
  7. Lämpimät kiitokset onnitteluista! Minä elättelen edelleenkin toiveita, että talvi ei ole vielä ohi. :)

    VastaaPoista
  8. Jeejee, Aku! :) Hirmu pitkä matka ja hienosti jaksoit, wau!

    VastaaPoista

Kommentti olis kiva! ;)