tiistai 22. tammikuuta 2013

Kehitys tapahtuu epämukavuusalueella

Huh huh... melkoinen viikko on takana ja samaa rataa taitaa jatkua tammikuun loppuun saakka. Onneksi olen jääräpäisesti pitänyt kiinni omasta ajastani ja käynyt tyhjentämässä pääni kuulailun tai hiihdon parissa. Välillä poden kyllä huonoa omaatuntoa siitä, että työkiireiden (tai joskus myös liikunta-) keskellä jätän parisuhteen liian vähälle huomiolle. Käyn kotona vain nukkumassa ja syömässä valmiin ruoan. Kiirepäivinä on onni, että on sopinut etukäteen liikuntatreffit. Muuten helposti ajattelee, että työt ovat tärkeämpiä kuin oma hyvinvointi. Kun stressiä ei pääse edes purkamaan liikunnan parissa, nukkumaanmennessä on henkisesti nuhruinen olo. Yritän muistaa, että olen parempi työntekijä, kun pidän itsestäni huolen. Toivottavasti sama pätee myös avovaimouteen.

Kiireestä huolimatta viime viikolla kertyi reippaat viisi tuntia liikunta: 



Mukavan monipuolista! PT:n kanssa oli puhetta, että viikoittain pitäisi pyrkiä tekemään kahdesta kolmeen lihaskuntotreeniä ja kolmesta neljään aerobista. Se toteutui viime viikolla erinomaisesti, vaikka viikonloppuna olisi toisen hiihtolenkin voinut korvata saliharjoittelullakin. Viime viikon maanantaina viimeistelimme kuntosaliohjelmani. Tuntuu pelottavan tehokkaalta, mutta katsotaan, mitä saan itsestäni irti, kun käyn sen yksikseni tekemässä. Piiskuri niskan takana saa yrittämään enemmän. Yritän ehtiä salille perjantaina tai lauantaina, minkä jälkeen voin kirjoittaa vähän tarkemman kuvauksen.

Kahvakuulasta on ehkä tulossa uusi kaverini. Tutustumisvaiheemme on ollut vaihteleva: tykkään kuulan tehokkuudesta ja monipuolisuudesta, mutta rinnallevedon tekniikka on vielä hakusessa, minkä vuoksi oikeassa hauiksessa on kämmenenkokoinen mustelma ja vasemmassa haukkarissa ja molemmissa ranteissa pienempiä. PT kuitenkin lohdutti, että harjoitus tekee mestarin ja toistojen myötä liikkeeseen tulee sulavuutta. Lohdutukseksi työntötekniikkani kelpaisi kuulemma mihin tahansa kahvakuulaoppaaseen. Lisäksi vauhtipunnerrus meni kuulemma oikein luonnostaan. Johtunee siitä, etten ehtinyt ajatella, mitä tein. Tällaiselle tekniikkapoliisille kehut tuntuivat hyvältä. Uudenlainen harjoittelu vie pois omalta mukavuusalueelta, mutta siellähän se kehitys tapahtuu. Tätä yritän muistutella, kun voimaharjoittelu ei oikein nappaa. Ilman ohjausta kahvakuulailu voisi jäädä vähiin, mutta nyt olen alkanut harkita oman kuulan kotiuttamista. Katsotaan, miten käy.
 Jos tiedät hyvänmakuisen proteiinijauheen, nyt on hyvä aika jakaa tietosi. Tällä hetkellä minulla on käytössä Fastin suklaanmakuinen hera, mutta se on jotenkin keinotekoisen makuinen. Yleensä käytän tuota palautusjuoman tai nopean välipalan yhdessä hiilihydraattijauheen kanssa. Lisäksi lisään tuota tarvittaessa lisäproteiiniksi smoothieen.

Pakkasenpunaisia poskia viikon jatkoon! Nauttikaa liikunnasta. Minulla on ainakin nyt hyvä draivi päällä. Toivottavasti se myös jatkuu. :)

6 kommenttia:

  1. Käytän mansikanmakuista palautusjauhetta, ihan ok (Fastin tuote) mutta tietenkin "esanssisen" makuinen kuten varmaan kaikki muutkin. Itseäni houkuttelisi vaniljan kokeilu :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä epäilen, että nuo mansikanmakuiset ei oikein uppoa minuun. Muistan, että naperona oli vaaleanpunaista, mansikanmakuista antibioottia. Korvatulehduskierteestä kärsineenä tuota tuli syötyä ihan tarpeeksi ja välillä taisin oksentaakin. Vanilja kävisi hyvin pirtelöihin ja sitä voisi maustaa itse. Kerropa, mihin seuraavaksi päädyt. :)

      Poista
  2. Itsellä pyörii samat mietteet mielessä, nimittäin sen suhteen, että tuntuu että kotona vaan syö ja nukkuu. Nytkin juuri söin valmiiksi tehtyä ruokaa ja pian lähden ratsastamaan! Mutta kun liikkuminen on niin kivaa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneks näitä kausia on vaan välillä. Toisinaan ehdin hoitaa työt ja liikunnat normaalisti ja löhöillä vielä kotonakin. Ja voi olla, että avokilta (tai minulta) menisi hermot, jos oltaisiin jatkuvasti yhdessä. :)

      Poista
  3. Kun lukee kokemuksia PT:n kanssa treenailusta, alkaa tuntua siltä, että itse kipeäasti tarvitsisi moisen. Apua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kyllä suositella täydestä sydämestäni. Kyllähän se maksaa, mutta koen saavani apuakin koko rahalla. :)

      Poista

Kommentti olis kiva! ;)