sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Onnea uudelle vuodelle

Kauan odotettu vuosi 2012 on vihdoinkin täällä. Mitään suurempia uudenvuodenlupauksia en tehnyt. Jatkan samalla linjalla kuin tähän asti. Suunta on oikea, vähän pitää vain skarpata. Tai no, lupasinhan MinttuK:lle viettää karkittoman vuoden. Onhan se aika suuri lupaus. Vuosi on kuitenkin aika pitkä aika, mutta minä pystyn siihen :) Odotan kovasti kuluvan vuoden haasteita: Kalevan kierros jatkuu tammikuun lopulla. Varalassa toivon tapaavani mahdollisimman monta blogituttua. Muutamaan muuhunkin urheilutapahtumaan tulen seuraavan vuoden aikana osallistumaan. Ehkä kuitenkin vielä enemmän odotan sitä arkista puurtamista: kevättalven hiihtolenkkejä, kevään ensimmäistä juoksua sulalla tiellä, niitäkin kertoja, kun ei tunnu kulkevan ihan niin hyvin. Ehdin vuoden aikana ihmetellä monta kertaa Suomen vuodenaikoja: talvi-illan keinovalaistulla ladulla pakkasen nipistellessä poskia on vaikea uskoa, että kesällä voi juosta pikkushortseissa ja hihattomassa paidassa. Huippua! Molemmat kelit ja kaikki siitä väliltä.

Vuoden viimeisten viikkojen liikunnat:


Punnerrushaasteen suoritin loppuun, mutta en näköjään merkinnyt lopputestiä Heiaheiaan. Tänään pitää vielä tehdä aloitustesti suorin jaloin punnerruksille ja siitä uutta haastetta kehiin. Syksyn liikuntahaasteeseen kertyi 67 urheilupäivää. Enemmänkin olisi voinut tulla, mutta tuolle jaksolle taisi osua parikin flunssaa.

Huomenna koittaa paluu töhin. Vaikka juhlat ja lomat ovat kivoja, normaaliin arkeen on aina kiva palata. Ne tasapainottavat mukavasti toisiaan. Ainakin päivärytmin tasaantumisen ansiosta myös ruokailurytmi normalisoituu. Ihanaa!

Uskon, että tästä tulee hieno vuosi! :)

2 kommenttia:

  1. Huh, on sinulla kova kunto! :) Tutustuin tuohon Kalevan kierrokseen. Se vaatii kuntoa, sisua, osaamista, harjoittelua jne. Olet huikea! :)

    Jospa Varalassa tavataan!

    VastaaPoista
  2. Kiitokset! Noista kehuista menen ihan hämilleni :) Sisukkuutta se eniten vaatii. Olen kuitenkin erityisen iloinen, että vuosi sitten lähdin mukaan, koska olen kokenut sellaisia onnistumisen ja itseni voittamisen elämyksiä tuon myötä, etten olisi etukäteen uskonut. Vaikka yleensä tulin viimeisten joukossa maaliin, niin joka kerta tuuletin :)

    Toivon kovasti, että tapaamme Varalassa! :)

    VastaaPoista

Kommentti olis kiva! ;)