Äh... tää on nyt mennyt tähän, että sunnuntaina tai maanantaina raportoin menneestä viikosta ja kirjaan liikuntasuunnitelman ylös. Ei se johdu kiireestä. Ehtisin ihan hyvin kirjoitella, mutta työpäivän ja juoksulenkin tai jumpan jälkeen aivot kaipaavat lepoa. Käyn lukemassa muiden blogeja, mutta järjellisen tekstin kirjoittaminen tuntuu mahdottomalta. Enkä varsinkaan muista, mistä aiheesta kirjoittaa, vaikka juostessa on pyörinyt hyviä ajatuksia mielessä. Tarvitsisin varmaankin sanelukoneen. :D
Paino oli aamulla 72,6 kiloa. Tulos oli täysin odotettu. Viikonloppuna oli kokoustamassa Vierumäellä, jonne ruokailut olivat hoitaneet muut: perjantai-iltana hampurilaisia, lauantaina lounaaksi tortilloja ja päivälliseksi pizzaa. Lisäksi tarjolla oli sipsejä, limsaa ja muutaman lonkeronkin join. (Karkkejakin, mutta niihin en koskenut.) Mutta ruoka oli hyvää ja minulla oli muutenkin mukavaa. Nyt arkena on taas aikaa kiristellä. Ensi viikoksi on mahdollista tehdä oikein kunnon pudotus. ;)
Viime viikon liikunnat:
Vierumäellä aikataulu oli sen verran tiukka, että aamupäivän happilenkkiä lukuunottamatta en ehtinyt liikkumaan. Toisaalta jalat oli torstain juoksun jälkeen jo melko puhki, joten viikonlopun lepo oli täysin harkittua ja tarpeellista.
Tiistaina kävin verenluovutuksessa. Verenluovutuspäivänä suositellaan ottamaan rauhassa. Muun muassa liikunta ja saunominen on kielletty. En siis missään tapauksessa suosittele kahvakuulatreeniä (tai muutakaan) samalle päivälle, mutta koska minulle ei ole koskaan tullut mitään oireita, menen omien tuntemusten mukaan. Keskiviikon juoksulenkki tuntui normaalia hengästyttävämmältä. Olisin tarvinnut ne puuttuvat punasolut hapen kuljetukseen, mutta onneksi ne aikanaan palautuvat.
Juoksua löytyy ohjelmasta ilahduttavan paljon. Itse asiassa tekisi mieli vaan juosta, vaikka tiedän, että se ei ole järkevää. Kaikki muu liikunta tuntuu turhalta, vaikka tiedän, ettei niin ole. Lueskelen ihan innoissani HCR:lle lähtevien blogeja ja harmittelen, etten ole itse mukana. Toisaalta KK-puolikkaaseenkaan ei ole enää kuin neljä viikkoa. Katselin reittikarttaa ja mietin sitä tunnetta, kun juoksen Apian urheilukentän maalisuoraa uudessa ennätysajassa hymy huulilla. Mielikuvaharjoittelua suosivat myös huippu-urheilijat! ;)
Liikuntasuunnitelma tulevalle viikolle:
Ma: juoksu
Ti: sali tai joku ryhmäliikunta
Ke: Cooperin testi
To: lepo (hieronta)
Pe: juoksu (vetoja)
La: Power
Su: juoksu (pitkä)
Aika pitkälti tämä alkaa mennä samalla kaavalla viikko viikon perään. Tosin ensi viikolla on luvassa kevyempi viikko.
Muistakaa käydä osallistumassa arvontaan. Palkinnot on hankittu. Samalla keksin muuten äitienpäivälahjankin. Kerron molemmat vasta sitten, kun ne on toimitettu uusille omistajille. Molemmat on mielestäni oikein mukavia. Itselleni ostin samalta shoppailureissulta kompressiosukat. Pitkillä juoksulenkeillä ja kilpailuissa nilkat kramppailevat, joten ajattelin kokeilla, josko näistä olisi jotain apua. Raportoin kokeen jälkeen. Tosin pitäisi kyllä vahvistaa myös niitä nilkan lihaksia. "Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla."
Oikein keväistä viikon alkua! Nauttikaa leskenlehdistä, perhosista, narsisseista ja sudenkorennoista. Minä ainakin nautin! :) Viimeiset talvivaatteet on pesty kesäsäilytystä varten ja kesävaatteet raahattu varastosta käyttöön. Kevät! <3
"If you run, you are a runner. It doesn't matter how fast or how far. It doesn't matter if today is your first day or if you've been running for twenty years. There is no test to pass, no license to earn, no membership card to get. You just run." -John Bingham
Näytetään tekstit, joissa on tunniste verenluovutus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste verenluovutus. Näytä kaikki tekstit
maanantai 23. huhtikuuta 2012
torstai 12. tammikuuta 2012
Luovutin!
Tänään onkin lepopäivä. Tiistaina tuli sähköpostiin muistutus, että edellisestä verenluovutuksesta on kulunut jo kolme kuukautta ja taas pääsee luovuttamaan. Kyselin töissä, olisiko muita innokkaita lähtijöitä ja torstai valikoitui sopivaksi päiväksi.
Tänään oli 21. luovutuskertani. Aloitin heti 18 vuotta täytettyäni. Nuorempana hemoglobiini oli sallitun alarajoilla. Lisäksi verenluovutuspiste oli hankalammin tavoitettavissa, joten silloin kävin harvemmin. Kun aloitin hormonaalisen ehkäisyn, kuukautisvuodon määrä väheni merkittävästi ja siitä johtuen hemoglobiinini nousi 160 kieppeille. Tampereelle muuton myötä Veripalveluun meneminen helpottui huomattavasti. Niinpä olen viime vuosina käynyt säännöllisesti kolmen kuukauden välein luovuttamassa. Kun pikkuveljeni muutama vuosi auto-onnettomuuden seurauksena sai luovutettua verta, oma verenluovutus muuttui entistä merkityksellisemmäksi.
Itselleni ei ole koskaan tullut mitään oireita luovutuksesta. Hyvää mieltä lukuunottamatta :) Yleensä luovutuksen jälkeisen yön nukun erityisen sikeästi, mikä on vain positiivista.
Lisätietoja verenluovutuksesta täältä. Tämä on asia, johon en tahdo painostaa. Ymmärrän, jos on paha piikkikammo tai terveydellisiä syitä, ettei voi. Mutta jos kiinnostusta löytyy, niin kannattaa käydä kokeilemassa. Kyse on kuitenkin elintärkeästä asiasta.
Käytkö luovuttamassa verta? Tahtoisitko mennä?
Tampereelle on satanut eilen ja tänään hurjasti lisää lunta. Puut ovat kauniin lumikerroksen alla. Ihanaa, talvi on oikeasti täällä! :)
Tänään oli 21. luovutuskertani. Aloitin heti 18 vuotta täytettyäni. Nuorempana hemoglobiini oli sallitun alarajoilla. Lisäksi verenluovutuspiste oli hankalammin tavoitettavissa, joten silloin kävin harvemmin. Kun aloitin hormonaalisen ehkäisyn, kuukautisvuodon määrä väheni merkittävästi ja siitä johtuen hemoglobiinini nousi 160 kieppeille. Tampereelle muuton myötä Veripalveluun meneminen helpottui huomattavasti. Niinpä olen viime vuosina käynyt säännöllisesti kolmen kuukauden välein luovuttamassa. Kun pikkuveljeni muutama vuosi auto-onnettomuuden seurauksena sai luovutettua verta, oma verenluovutus muuttui entistä merkityksellisemmäksi.
Itselleni ei ole koskaan tullut mitään oireita luovutuksesta. Hyvää mieltä lukuunottamatta :) Yleensä luovutuksen jälkeisen yön nukun erityisen sikeästi, mikä on vain positiivista.
Lisätietoja verenluovutuksesta täältä. Tämä on asia, johon en tahdo painostaa. Ymmärrän, jos on paha piikkikammo tai terveydellisiä syitä, ettei voi. Mutta jos kiinnostusta löytyy, niin kannattaa käydä kokeilemassa. Kyse on kuitenkin elintärkeästä asiasta.
Käytkö luovuttamassa verta? Tahtoisitko mennä?
Tampereelle on satanut eilen ja tänään hurjasti lisää lunta. Puut ovat kauniin lumikerroksen alla. Ihanaa, talvi on oikeasti täällä! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
