torstai 29. joulukuuta 2011

Alennusmyyntien satoa & juoksuhaaste

Kävin eilen alennusmyynneissä. En ole erityisen hyvä "shoppailija". En siis nauti kaupoissa kiertelemisestä. Ostan tarpeeseen. Poikkeuksen muodostavat urheiluliikkeet, joissa poikkean mielelläni, vaikka ei mitään akuuttia tarvetta olisikaan. Aika usein kuitenkin tulen ulos ilman ostoksia. Tällä kertaa minulla oli selkeät sävelet, mitä etsin: sukset, siistit kävelykengät ja sisäliikuntakengät. Mikään pakko minun ei ole ostaa. Jos en löydä mieleisiä, odotan seuraavaan kertaan. Mutta löysinhän minä ihanaiset uudet sukset. Nyt vain odottelemaan lumien tuloa. Nyt voin hiihtää vanhoilla suksillani vähän huonompikuntoisilla laduilla, kun ne eivät ole ainokaiseni. Iskä nimittää niitä kivikkosuksiksi :)



Nahkaiset kävelykengätkin löysin. Sisäliikuntakengät saavat odottaa. Heräteostoksena ostin uuden paistinpannun. Tuosta on ollut puhetta jo noin vuoden verran, joten ei sekään hukkaostos ole.

Quantina muistutti Varala maratonin ilmoittautumisesta. Minullekin tuli aiemmin joulukuussa mainossähköpostia tapahtumasta. Hieman outoa oli, että sama sähköposti tuli minulle kolmeen kertaan. Viestien lopussa oli (mielenrauhani kannalta) onneksi selitys tälle. Ensimmäinen viesti oli lähetetty vuonna 2011 tapahtumaan osallistuneille, toinen vuosina 2009 ja 2010 osallistuneille ja kolmas vuosina 2009-2011 osallistuneille. Ei välttämättä järkevä selitys, mutta selitys kuitenkin :)

Itse juoksin ensimmäisen puolikkaani Varalassa vuonna 2009, jolloin reitti kulki vielä yhtenä lenkkinä muun muassa Pyynikin harjulla ylös ja alas. Varsinkin jyrkkien alamäkien juokseminen kipeytti toisen polveni niin, että mielessä kävi, olisiko järkevämpi keskeyttää suurempien vahinkojen välttämiseksi. Juoksin (?) kuitenkin sisulla loppuun asti. Viimeinen kilometri oli pelkkää alamäkeä. Menoni oli varmastikin melko tuskaisen näköistä, kun ihanat katsojat kannustivat, että loppu on alamäkeä. Mieli olisi kyllä tehnyt sanoa, että ylämäen juokseminen sattuisi polveeni huomattavasti paljon vähemmän. Selvisin kuitenkin maaliin ja maalissa minut istutettiin ensiavun toimesta heti tuolille ja sain kylmää polviini. Ai sitä autuutta! Polvi tokeni seuraavan viikon aikana ennalleen eikä kammoa juoksemiseen jäänyt. Seuraavana keväänä juoksin HCR:n ja keväällä 2011 puolikkaan Varkaudessa Navitas maratonilla. Viime syksynä palasin uudistuneelle, tasaiselle Varala maratonille. Siellä tapasin Quantinan ja sovimme, että ensi vuonna tapaamme samassa paikassa uudestaan. Tuloskehitykseni puolimaratonilla:

09/2009: ~3.15
05/2010: 2:40:49
05/2011: 2:38:47
09/2011: 2:37:56

Olen siis joka kerta parantanut tulostani, mutta tänä vuonna olisi lopultakin aika saada loppuaika alle kahden ja puolen tunnin, jota olen ensimmäisen kerran jälkeen joka kerta tavoitellut. Edes vähän suunnitelmallisuutta juoksuharjoitteluun, niin uskon sen olevan aivan mahdollista. Voin kertoa, että aika huonollakin valmistautumisella voi nimittäin juosta puolimaratonin läpi ;)

Tämän pitkän johdannon lopuksi ilmoitan, että minä otin Quantinan haasteen vastaan ja ilmoittauduin Varalaan juoksemaan puolikkaan 2.9.2012. Toivottavasti joku muukin innostuu tulemaan mukaan. Oma juoksuhaasteeni innoittamana ajattelin myös haastaa lukijani vuoden aikana aiheeseen sopivasti. Ainakin Cooperin testi olisi edessä. Kiinnostaako?

Ilmoittautumisen aiheuttaman innostuksen ajattelin hyödyntää juoksemalla kyläilemään mummolaan. Toivottavasti täksi päiväksi luvattu myrsky ei tule päälle täydellä teholla lenkin aikana.

tiistai 27. joulukuuta 2011

Uuden vuoden odottelua

Ei, tämä ei ole se teksti, jossa aloitetaan huomenna :) Periaatteessa mikä tahansa päivä on hyvä päivä aloittaa, mutta vuodenvaihteessa on vain jotain taikaa.

Mietin jo aiemmin jotain urheiluhaastetta vuodelle 2012. Pohdin pääni puhki, mutta lopulta päädyin tylsään juoksuhaasteeseen. Eli tavoitteena on juosta 1000 kilometriä tulevan vuoden aikana. Tavoite ei ole mahdoton, itse asiassa se on enemmänkin kuin realistinen. Vain 20 kilometriä viikossa riittää. Mutta se kaksikymmentä kilometriä viikossa vaaditaan joka viikko, 52 viikkoa putkeen. Siinä on siis haastetta kerrakseen.

Tämän vuoden aikana on tarkoitus saada paino normaalipainon puolelle. Lisäksi ajattelin alkaa seurata vyötärön ympärystä. Tähän en laita mitään aikarajaa, vaan katson, miten nopeasti saan vyötärönympäryksen putoamaan alle 80 senttimetriin. Kuten aiemmin olen valitellut mittaaminen on minusta vaikeaa, koska en peräkkäisillä mittauksilla saa samaa tulosta. Tuo ongelma täytyy kuitenkin selättää jollain tavalla. Ensimmäisen kerran mittaan itseni maanantaina 2.1.2012 ja sen jälkeen seuraan kehitystä joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Tottakai jatkan myös vaa'alla ramppaamista joka maanantai :)

***

Joulupyhät on siis lusittu, mutta minä lomailen tämän vuoden loppuun asti. Jouluruoat onneksi loppuivat jo eilen. Kinkkua jäi vähän vielä täksi aamuksi leivän päälle ja se maistui sinapin kera oikein hyvältä vieläkin, mutta laatikoita ei ole ikävä ennen ensi joulua :) Jouluherkkuja (pääasiassa suklaata) söin pyhien aikana, mutta mielestäni hyvinkin kohtuudella. Lahjasuklaita kaapissa vielä jonkun verran on, joten voi olla, että muutaman suklaan vielä ennen uutta vuotta syön, mutta jonkinlaisen herkuttoman tammikuun voisin pitää. Vaa'alle palaan vasta vuoden 2012 puolella. Lomailen äitin ja iskän luona, enkä luota kuin omaan vaakaani, joten kertyneet joulukilotkin selviävät vasta sitten (ja niitä on vielä vajaa viikko aikaa hävittää ;). Tänään pääsen pelaamaan pitkästä aikaa lentopalloa. Kivaa! :)

Joulupukki toi minulle PlayStation Move -pelin. Avokilla on ollut jo pari vuotta PlayStation 3 -pelikonsoli, johon hän osti nyt tuon lisälaitteen minun ilokseni. En juurikaan harrasta videopelejä, mutta tuollaiset liiketunnistimella toimivat systeemit tekevät minustakin potentiaalisen pelaajan. Eiväthän ne "oikeaa" liikuntaa korvaa, mutta ovat siihen kiva lisä. Ehdin jo torstaina ennen jouluruuhkaan lähtemistä testata tuota reilun puolen tunnin ajan. Perjantaina yläselän lihakset olivat melkoisen kipeät, joten toivon, että tuosta saisin motivaatiota erityisesti käsitreeniin.

Joulupukki toi minulle myös lahjakortin Intersportiin, joten huomenna ajattelin suunnata alennusmyynteihin. Uudet sukset ovat ostoslistalla ensimmäisinä, mutta katsotaan, mitä mukaan tarttuu. 

Tänään punnersin kuutosviikon viimeisen päivän punnerrukset. Lopputesti odottaa huomenna tai ylihuomenna. Jos saan kasaan kerralla sata punnerrusta, teen loppuviikolla aloitustestin "oikeilla" punnerruksilla. Jos en, niin punnerran kuutosviikon uudestaan.

Tsemppiä vuoden 2011 viimeisiin päiviin ja uudella innolla uuteen vuoteen! :)

perjantai 23. joulukuuta 2011

Hyvää joulua!



Lumiset oksat vihreän puun,
kimmeltää valossa jouluisen kuun.
Katselen tähtien hopeista nauhaa,
toivotan jouluusi lämpöä, rauhaa.

Oikein ihanaa joulunaikaa!

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Päivät 6 - 9

Luonnoksien joukosta löytyi muutama valmiiksi vastattu uusi päivä, joten jatketaanpa tätäkin.

Päivä 6: Jos ahmit, miksi teet niin?

Äkkiseltään vastaisin, että en ahmi, enkä ole koskaan ahminut. Jaksan kyllä syödä melko suuria annoksia ja joskus tulee syötyä aivan liikaa. En pidä tuota kuitenkaan ahmimisena. Varsinkin karkkeja tulee naposteltua huomaamatta liian suuria määriä, jos niitä on tarjolla. Ahmiminen kai kuitenkin tarkoittaa suurien määrien syömistä lyhyen ajan sisään. Sitä en edelleenkään myönnä tekeväni. Ehkäpä turhin tapani vetää ruokaöverit on se, kun joku pitää saada syötyä loppuun. Ei koske niinkään herkkuja, vaan esimerkiksi eiliseltä tähteeksi jäänyttä ruokaa, jota on vähän enemmän kuin oma annos. Ei kehtaa jättää pientä määrää ja sen seurauksena tulee syötyä liikaa. Ihan tyhmä tapa!


Päivä 7: Tietävätkö vanhempasi, että yrität pudottaa painoa? Miten he suhtautuvat asiaan?

Ei siitä varsinaisesti ole ollut puhetta. Siitä huolimatta äiti tietää, että yritän pudottaa painoa. Kotonani on aina syöty terveellisesti ja harrastettu liikuntaa. Elämäntavoissani ei siis heidän mielestään ole mitään erikoista.


Päivä 8: Millaista liikuntaa harrastat ja miten usein?

Pyrin harrastamaan liikuntaa 5-6 päivänä viikossa. Yritän pitää lajivalikoiman mahdollisimman laajana ja mahdollisuuksien mukaan kokeilemaan uusia lajeja. Säännöllisesti harrastan juoksua, hiihtoa, kirkkovenesoutua, pyöräilyä, suunnistusta ja erilaisia ohjattuja jumppia osin vuodenaikojen mukaan. Kuntosalille pitäisi ehtiä useamminkin.


Päivä 9: Onko sinulle kommentoitu painostasi ikävään sävyyn?

Ei varsinaisesti. Kouluaikoina ulkonäöstäni muuten riitti kiusattavaa ja aikuisiällä ainoat kommentit painostani olen saanut terveydenhoitajalta ja heiltäkin ihan asiallisesti. Yliopisto-opiskelujen alussa terveystarkastuksessa mitattiin paino. Silloin olin juuri normaali- ja ylipainon rajoilla. Terveydenhoitaja sanoi, että ei se minun tapauksessani ole vaarallista, kun olen kuulemma rintava ihminen. Tuo adjektiivi on jälkeenpäin herättänyt sekä ärsytystä että naureskelua. Hän tietysti tarkoitti, että ylimääräinen rasva on muuta kuin vaarallista sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa.

Selän takana on varmasti puhuttu, koska olen kuullut itse, mitä tutut puhuvat muista ihmisistä, mutta omiin korviin nämä jutut eivät ole koskaan kantautuneet :) Yläasteelta muistan kyllä yhden kommentin, kun matikan tunnilla takanani istuva tyttö huomautti minulle, että minulla on suuri takapuoli. Minun takapuoleni kuulemma vyöryi tuolin laitojen yli, kun taas vieressäni istuvan tytön takapuoli mahtui tuolille. Tuohon aikaan olin kuitenkin helposti normaalipainoinen, vaikka ylimääräinen rasva minussa asettuukin takapuolen ja reisien alueelle.

Joulustressi

Niin se joulustressi saavutti minut, vaikka kuinka olen sitä yrittänyt vältellä. Lähinnä aikataulut muuttuvat joka päivä, mikä aiheuttaa näin säntilliselle ihmiselle kuin minä melkoisia paineita. Toisaalta tällä hetkellä näyttää siltä, että pääsenkin joululoman viettoon jo huomenna, kun alunperin oli tarkoitus tulla vielä perjantaina töihin. Se vain tarkoittaa, että pitää vähän pidentää päivää ja ennen perjantaita ei ehdi liikkumaan. Eilen kuitenkin kävin tunnin spinningissä ja aloitin punnerrushaasteen kuudennen viikon. Päivät eivät ole veljiä punnerrustenkaan osalta. Viime viikolla oli vahva olo jokaisena punnerruspäivänä. Eilen tuntui jo ensimmäisten punnerrusten aikana tosi raskaalta. Taistelin kuitenkin kaikki ohjelmaan merkityt toistot kasaan: 25+30+20+15+40. Pahalta tuntui, mutta oli se sen arvoista! Ehkä huomenna tuntuu helpommalta :)

Enää kolme yötä jouluun!

maanantai 19. joulukuuta 2011

Vertailupaino

Paino tänä aamuna oli 72,7 kiloa. Tuo on virallinen vertailupaino joulun jälkeiseen aikaan. Tai no, itse asiassa omalle vaa'alle pääsen vasta uuden vuoden puolella. Joulua edeltävä hellittäminen ruokavaliossa ei ole näköjään vaikuttanut mitenkään. Voi olla, että jos olisin kieltänyt itseltäni jotain, tuloskin voisi olla plussan puolella. Toivottavasti joululta ei kerry hirveästi (ollenkaan) plussausta tuohon, niin uusi vuosi on helpompi aloittaa. Itsestänihän se on vain kiinni, mutta joulun pyhinä aion syödä, mitä ja miten paljon vain huvittaa. Välipäivinä palaillaan normaaliin ruokavalioon ja vapaiden ansiosta aikaa liikuntaankin on riittävästi. Joululoman aikana minä siirryn yhtä vuotta lähemmäksi kolmenkympin kriisiä. Silloin kun kaikki muutkin ilotulittavat synttäreitteni kunniaksi ;)

Jaksamista vielä viimeiseen viikkoon ennen joulua!

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Loskajuoksu

Aamulla lehteä hakiessa ulkona satoi jotain veden ja rännän väliltä. Siis kylmää ja kastelevaa. Eilen illalla oli satanut kaunis kerros lunta (oikeasti se taisi olla räntää), joka oli aamuun mennessä muuttunut loskaksi. Ajattelin, että ei hitto, tässä kelissä en varmasti lähde ulos. Söin aamupalan ja vietin rauhallisen sunnuntaiaamupäivän (rauhassa luettu Hesari kahvikupin kera on parhautta!). Vesisade loppui ja into lähteä juoksemaan heräsi. Katselin innoissani uutta reittiäkin Google mapsista. Pienoisesta väsymyksestä huolimatta vedin ulkovaatteet päälle ja lähdin ulos. Se loskakerros ei ollut hävinnyt mihinkään. Kevyen liikenteen väylillä alusta oli pääosin siedettävä, mutta risteyksissä ja suojateillä, sellaisissa kohdissa, missä autotkin ajavat loska oli kasautunut kasoiksi ja vesilätäköt olivat isoja. Ajattelin, että ei tässä ole mitään järkeä ja suunnittelin jo kääntyväni takaisin. Onneksi nastalenkkareissa on Gore-tex -pinnoite. Eihän sekään täysin vedenpitävä ole, mutta tällä kertaa sukat kastuivat kuitenkin vasta puolen tunnin jälkeen. Juoksin sen lenkin, minkä alunperin suunnittelinkin. Juoksu ei ollut mikään erityinen nautinto, mutta ei suurta kärsimystäkään. Olin erityisen onnellinen, että lähdin juoksemaan ja juoksin sen lenkin, minkä ajattelinkin. Henkisesti erityisen kehittävää. Viimeiset kolme kilometriä kulkivat oikeastaan tosi mukavasti vastatuulesta, uudelleen alkaneesta räntäsateesta ja rikkomattomasta loskakerroksesta (ei ollut kovin moni kulkenut samaa tietä) huolimatta. Tai ehkä juuri noista johtuen; oli kiire päästä nopeasti kotiin ;) Kuivat vaatteet päälle vaihdettuani olo oli euforinen. Kannatti lähteä! :)

Tämän viikon liikunnat:

Sairastelun jälkeen suositellaan lähtemään rauhassa liikkeelle. Ei toiminut minun kohdallani tällä(kään) kertaa. Kaikki aerobiset liikunnat mentiin tällä viikolla vk-sykkeillä. Viikkoon pitäisi lisätä yksi pitkä sauvakävelylenkki. Hiihtokelien tultua juoksulenkkien sykkeet on ehkä hivenen helpompi pitää hallussa kuin jäisellä ja loskaisella alustalla. Mikäli en osta perinteisen suksia, hiihtämällä en pysty kuitenkaan peruskestävyyslenkkejä tekemään. No, kun nyt tulisi edes ensin ne hiihtokelit :)

lauantai 17. joulukuuta 2011

Aika kiitää!

Hirveää vauhtia kuluvat arkiviikot (puhumattakaan viikonlopuista!). Enää viikko jouluun!

Tämän viikon liikuntasuunnitelma piti hyvin. Keskiviikkona kävin Powerissa ja torstaina 45 minuutin EasyXyclingissa ja 15 minuutin Elixia Shapessa. Viimeksi mainittu on keskivartalon lihaksiin keskittyvä lihaskuntojumppa. Tänään pistin nastalenkkarit jalkaan ja kävin palauttamassa juosten kirjaston lainakirjat. Poispäin tullessa ajattelin fiilistellä ja juosta tulevaa hiihtolatua pitkin. Latupohjaa ei tietenkään ollut hiekoitettu ja pohja oli hyvin jäinen. Jopa niin jäinen, että katsoin parhaaksi juosta nastoillakin polun reunaa pitkin, jossa jää oli vähän pehmeämpää ja nastat saivat otteen alustasta. Jäinen alusta nosti sykettä, mutta kaiken kaikkiaan tuntui hyvältä juosta ulkona valoisaan aikaan. Aikaa lenkkiin kului tasan tunti ja matkaa kertyi 6,3 kilometriä. Tämä oli myös syksyn liikuntahaasteen 60. liikuntakerta. Se haaste tuli siis selätettyä :)

Tällä viikolla olen myös jatkanut punnerrushaastetta. Pelkäsin etukäteen tätä viidettä viikkoa. Koska seurasin helpointa saraketta, sarjojen toistomäärät eivät olleet suuria. Kuitenkin toisen ja kolmannen päivän sarjojen määrät kasvoivat viidestä kahdeksaan ja palautusaika lyheni 90 ja 120 sekunnista 45 sekuntiin. Huomaa, että aletaan lähestyä ohjelman loppua. Tähän asti on tehty koko ajan piteneviä sarjoja pitkähköillä palautuksilla. Nyt aletaan lyhyempien palautusten kautta valmistautumaan 100 kerralla tehtävään punnerrukseen. Tämä viides viikko meni yllättävän hyvin. Viimeisessä sarjassa tehtävät maksimit ovat olleet 5-10 punnerrusta enemmän kuin on ollut vähintään vaadittu määrä. Tässä vaiheessa pitäisi tehdä välitesti, mutta jätän sen väliin ja siirryn luottavaisin mielin ensi viikolla kuudennen viikon pariin. Teen punnerrukset helpoimman sarakkeen mukaan. Jos en jouluna jaksa vielä tehdä 100 punnerrusta, välipäivinä voin vielä toistaa kuudennen viikon ja tulevan vuoden puolella pääsen siirtymään ilman polvien tukea tehtävien punnerrusten pariin.

Joulun alla syömisten tarkkailu on osoittautunut hankalaksi. Niinpä en ole pitänyt lukua jokaisesta suklaakonvehdista, jonka olen syönyt. Pelkäsin vähän, että jos annan mielessäni itselleni siimaa, karkaako polle kokonaan hallinnasta. Toistaiseksi kohtuus on kuitenkin säilynyt jopa erinomaisesti. Vielä ensi viikon kun saisin sinniteltyä siten, että en löisi hommaa läskiksi, niin sitten voisi alkaa taas todenteolla taistelemaan ylimääräisiä kiloja vastaan. Pienen hellittämisen jälkeen toivoisin motivaationkin olevan paremmissa kantimissa kuin tänä syksynä on ollut.

Heiaheian mukaan olen liikkunut tällä viikolla tähän asti 3,8 tuntia. Huomiselle jäisi siis 1 tunti ja 10 minuuttia, että saisin tavoitteena olevan 5 tuntia täyteen. Huominen keli näyttää turhan märältä, mutta katsotaan, mitä keksin :)

tiistai 13. joulukuuta 2011

Takaisin elävien kirjoissa

Tuolta minusta tuntuu, kun liikuntatauon jälkeen saa taas itsensä liikkeelle. Eilinen sauvakävely jäi viimeisten joululahjaostosten jalkoihin, mutta tänään kävin juoksemassa.

Iltapäiväksi olin varannut hieronnan ja kerrankin se osui oikeaan saumaan. Jo eilisillasta lähtien varsinkin yläselkä oli tuntunut ahtaalta. Reilun viikon lähes täysliikkumattomuus alkoi jo tuntua kropassa, uskoisin. Hierojakin sanoi, että lihakseni eivät ole olleet näin jumissa miesmuistiin. 45 minuuttia hierontapedillä teki kuitenkin ihmeitä. Hierontapäivänä ei kai suositella kehoa hirveästi rääkättävän ja oli aika lähellä, että olisin ajanut bussilla salin ohi ja oman peiton alle. Kun olin pakannut kamat mukaan, niin ajattelin, että käyn kuitenkin katsomassa, miltä tuntuu. Tuntui tosi kivalta vetää vaihteeksi juoksucaprit jalkaan, kun on ehtinyt jo tottua vähän paksumpaan vaatetukseen. Tavoitteena oli juosta tunti sillä vauhdilla, mikä hyvältä tuntuu. Lämmittelyn aikana sykemittarini näytti ihan omiaan. Kevyen hölköttelyn aikana syke oli 160 paikkeilla, kun todellisuus oli 120-130. Kun kroppa tuntui lämmenneen, niin ajattelin, että jos mittari kerran näyttää tuollaisia lukemia, niin juostaan sitten vähän lujempaa. Todennäköisesti kyse oli vain siitä, että en ollut kastellut sykevyön antureita riittävän hyvin, koska hikoamisen jälkeen lukemat alkoivat vastata tuntemuksia. Polarin sykevyön anturit alkavat olla jo aika kuluneet. Juoksin siis vk-ala -sykkeillä, kuuntelin musiikkia ja katsoin edessä olevaa telkkaria ilman ääntä. Juoksumatolla juokseminen on pääasiassa aika tylsää! Tunnin lenkki tuntuu matolla tosi pitkältä, kun taas ulkoilmassa "ei juuri miltään". Puolen tunnin kohdalla alkoi soida Bruce Springsteenin Badlands ja jalat alkoivat vaatia kovempaa vauhtia. Vedin tuon lisäksi kaksi muutakin kappaletta 8,5 km/h -intervalleilla, kun perusnopeuteni oli 7,0 km/h:ssa. Juokseminen tuntui hyvältä, vaikka alaselkä ja sen myötä polvi hieman kipuilevat. Selässä on on joskus ollut iskiastyyppistä vaivaa ja joskus se vähän muistuttelee itsestään. Keskivartalon lihaskunnosta on tärkeää pitää huolta, erityisesti syvistä lihaksista. Annan tänään vielä selälle lämpö- ja polvelle kylmähoitoa, joten jospa se siitä helpottaisi. Tämänpäiväinen lenkki numerointa:

                                           Aika: 1:00:05
                                           Matka: 6,99 km
                                           Keskisyke: 169
                                           Maksimisyke: 193

Juoksun päälle kävin vielä tekemässä salin puolella punnerrushaasteen viidennen viikon ensimmäisen päivän toistot. Sarja oli 17+19+15+15+30. Viimeisen maksimisarjan minimimäärä olisi ollut 20, eli ihan hyvin jaksoin tauon jälkeen punnertaakin. Vaikka jaksoin rutistaa tällä kertaa hyvin, iski minuun joku ihmeellinen epäusko, että ikinä voisin punnertaa putkeen 100 kertaa suorin vartaloin. Totta kai minä pystyn, kun vain harjoittelen tarpeeksi!

Polven ja selän juilimisesta huolimatta kävelin hyvillä mielin pois salilta. Jotenkin loskainen kelikään ei keljuttanut yhtä paljon kuin aiemmin päivällä. Ilmakin tuntui jotenkin lämpimämmältä. Kyllä liikunta tekee hyvää! :)

Nyt menen lämmittämään kauratyynyn ja juomaan sen seurassa mukillisen teetä!

maanantai 12. joulukuuta 2011

Tulevaisuuden suunnitelmia

Vaaka näytti aamulla tasan 73 kiloa! Saman verran se näytti myös sunnuntaiaamuna. Alkaa jotenkin huvittaa tämä jumittaminen. Vai onkohan vika vaa'assa ;)

Liikkumaan en viime viikolla päässyt kuin keskiviikon Poweriin. Torstaista eteenpäin päivät menivät sairastamisen merkeissä. Liikunnan puute ei tunnetusti ole mikään este painonpudotukselle. Lähestyvä joulu ja lievä flunssa antavat kuitenkin jostain kumman syystä tekosyyn syödä epäterveellisemmin kuin yleensä: vähän jäätelöä, vähän karkkia, vähän pizzaa! Ei mitään suunnattomia ylilyöntejä, mutta vähän kuitenkin ;) Loppuvuoden osalta minulla ei suuria odotuksia painonpudotuksen osalta ole. Toivottavasti löydän sopivan tasapainon, että paino ei enää nousisikaan. Ensi vuonna on sitten hyvä käydä kilojen kimppuun uudella tarmolla.

Tänään olisi tarkoitus palata liikunnan pariin kevyen sauvakävelyn merkeissä. Sääennusteiden mukaan luvassa on sohjoista keliä, mutta välillä pitää mennä epämukavuusalueelle. Pääosin perustan viikon liikuntasuunnitelman kuitenkin sisäliikunnan varaan. Huomenna ajattelin käydä juoksemassa juoksumatolla, keskiviikkona Power ja torstaina sisäpyöräily + keskivartalon lihaskunto. Toivottavasti viikonlopuksi olisi luvassa jo kylmempiä kelejä, niin ulkoliikunta ei olisi niin märkää. Talvisin viikonloppuisin täytyy yrittää käyttää hyödyksi kaikki mahdollinen luonnonvalo. Lisäksi jatkan punnerrushaastetta.

Ensi vuonna rupean tekemään joka viikolle liikuntasuunnitelmat etukäteen. Kun ne on kirjattu ylös, niistä lipsuminen on paljon vaikeampaa ja liikkuminen on suunnitellumpaa. Olen tähän astikin tehnyt päähäni suunnitelman, mutta se on joskus pitänyt ja joskus ei. Joku kiva liikuntahaastekin olisi tarkoitus kehittää ensi vuodelle, mutta lähinnä kilometrimäärän asettaminen on hankalaa. Toisaalta voisin ottaa tavoitteeksi pelkät juoksukilometrit, jolloin 1000 kilometriä voisi olla aika passeli matka. Toisaalta olisi kiva laskea mukaan kaikki lihasvoimalla liikutut kilometrit, mutta mihin sitten laitan tavoitteen? Täytyy harkita vielä ja laskeskella, millaisissa kilometrimäärissä tänä vuonna on liikuttu.

Riemukasta viikon alkua! Enää 12 yötä jouluun :)

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Sunnuntaikuulumisia

Flunssa vaivaa edelleenkin, joten tämä viikonloppu menee liikunnan suhteen lepäillessä. Jossain sopivassa välissä voisin käydä sen verran haistelemassa ulkoilmaa, että kän viemässä pahvi-, metalli- ja lasiroskat lajittelupisteelle. Matkaa tulee suuntaansa noin kilometri, joten se sopii vamasti hyvin tämän hetkiseen olotilaan. Lämpötilakin on tainnut jo painua pakkasen puolelle, joten ei tarvitse kahlata loskassa. (Mitä varmasti saa ensi viikolla harrastaa riittävästi.)

Kirjoitin eilen joulukortit muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, joihin täytyy tarkastaa osoitteet töissä. Ne saan maanantaina postin kuljetettavaksi. Hyvissä ajoin, kuten yleensä ;) Joululahjat on hankkimatta vielä iskälle ja kummipojalle. Enköhän minä jotain kuitenkin keksi. Joulustressille en ole siis jättänyt tilaa! :)

Ulkona leijuu hiljalleen lumihiutaleita, telkkarista tulee ampumahiihtoa ja kynttilät palavat. Nenän vuotamisesta huolimatta olo on siis aika miellyttävä! Rentouttavaa sunnuntaipäivää lukijoilleni!

torstai 8. joulukuuta 2011

Vihdoinkin viikonloppu!

Loman jälkeinen työviikko on nyt selätetty ja nyt olo on aika väsynyt. Tosin useampi työkaverikin valitteli, että toimiston ilmaan on sekoitettu unilääkettä, kun iltapäivästä alkaa väsyttää niin makeasti. Onneksi jouluun ei ole enää pitkä aika ja pääsemme kaikki vähän hengähtämään.

Keskiviikkona palasin arkeen myös liikunnan merkeissä. Kävin korkkaamassa uuden Power -ohjelman. Uusi ohjelma tuntuu aina raskaalta. Niin tälläkin kertaa. Ohjaaja sanoi, että uusi ohjelma on jalkapainotteinen ja se tuntuu vielä nyt kahden päivän päästäkin. Tasakyykyt tein 1,5 kiloa pienemmillä painoilla kuin viimeksi ja silti ne tuntuivat pahalta. Johtuu varmaankin ainakin osaltaan siitä, että ensin tehdyt askelkyykyt osuivat tällä kertaa oikeaan paikkaan. Välillä tuntuu, että en saa niissä minkäänlaista tuntua pakaraan, mutta tällä kertaa ei sitä ongelmaa ollut. Alla lueteltu tämänkertaiset painot. Muistutukseksi itselleni, että rintaan ja ojentajiin voisi lisätä painoja.

- lämmittely 3,5 kg
- askelkyykky 8,5 kg
- rinta 5,0 kg
- selkä 8,5 kg
- hartiat 2,5 kg + punnerrukset
- jalkakyykky 8,5 kg
- ojentajat 2,5 kg + ojentajapunnerrukset
- hauikset 2,5 kg
- vatsat + hoovereita ja punnerruksia
- venyttely

Syksyn flunssakausi on ilmeisesti lomani aikana levittäytynyt eteläiseen Suomeen ja minutkin se tavoitti torstaina. Poskiontelotulehduksesta kärsineet tietävät varmaankin sen poskissa ja otsassa tuntuvat paineen tunteen. Tuo paine tuntui koko päässäni, kun vähänkin sitä liikutin, mutta muita oireita ei ollut. Epäilin jo öisestä hampaiden narkutuksesta johtuvaa päänsärkyä. Tänään iski sitten räkätauti päälle, mutta olo on paljon terveempi kuin eilen. Tosin otin aamulla allergialääkkeen, mikä varmasti helpotti limaisuutta. Täytyy nyt kuitenkin ymmärtää ottaa loppuviikko riittävän rauhallisesti, että tauti ei tämän pahemmin tulisi päälle. Ja vaikka yleensä inhoan sairastamista, niin nyt olen erityisen kiitollinen, että en ollut lomalla kipeänä.

Kohta ajattelin mennä saunaan ja sen jälkeen vietän loppuillan sohvan ja peiton välissä telkkaria katsellen. Viikon väsymyksetkin ajattelin nukkua pois ja mennä nukkumaan heti kun siltä tuntuu. Tiedättehän, että jos on kipeänä, niin herkuttelu on sallitumpaa kuin yleensä? Niin minäkin tänään ajattelin. Lähinnä mietin, ostanko karkkia vai haen jotain roskaruokaa kotiin (avokilla on pikkujoulut, joten joudun itse ruokkimaan itseni). Ja kun tulin kaupasta ulos, mukanani oli karjalanpiirakoita ja viinirypäleitä. Jes! Tosin kotona hain sosekeittoa pakastimesta ja samalla käteen tarttui jäätelö. Ei niin jes!

Hauskaa viikonloppua!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Viikkopunnitus

Loman jälkeinen paino 72,9 kg. Tämä on ilmeisesti kehoni mielestä hyvä paino. Ja itsekin tunnen oloni ihan hyvältä tässä vartalossa, vaikka ylimääräistä on edelleen se noin kymmenen kiloa. Sitä paitsi tuo on puolisen kiloa vähemmän kuin missä paino koko marraskuun pyöri, eli suunta on oikea. Alle 70 kiloon pääseminen vuodenvaihteeseen mennessä on aika vaativa urakka, mutta ainahan on koko ensi vuosi aikaa ;)

Työpöytäni ääreen palaaminen palautti kyllä tehokkaasti todellisuuteen. Joulua edeltäviin viikkoihin mahtuu jos jonkinmoista tapahtumaa. Joululahjatkin on ostamatta. Nuo vaikeuttavat liikuntakertojen mahduttamisen viikko-ohjelmaan ja toisaalta tapahtumissa on tarjolla syömistä ja juomista. Malttia, malttia! Onneksi tänään ehdin Poweriin, varsinkin kun lounaaksi on tarjolla ilmainen pizza :)

Ai niin, taisin luvata lähteä eilen lenkille, mutta noin viisi minuuttia lupauksen jälkeen potkaisin kaikki vasemman jalan varpaani ylimpään portaaseen (laiska, kun ei jaksa nostaa jalkaa tarpeeksi ylös!). Valehtelematta näin tähtiä ja suusta pääsi muutama painokelvoton sana. Vieläkin varpaiden päät vähän jumittavat, mutta kynnet eivät onneksi mustuneet, joten vähällä pääsin.

tiistai 6. joulukuuta 2011

Aikainen joululahja

Palasin eilen illalla lopullisesti loman vietosta takaisin kotiin. Tampereella odotti miellyttävä yllätys: luminen maa! Oli ihana päästä omaan sänkyyn nukkumaan ja aamulla piti rientää katsomaan, eihän lumi vaan ole sulanut. ei ollut. Hip hurraa! :)

Viikon poissaolon jälkeen piti vähän siivoilla, että tuli kotoisa olo. Avokki oli varmaankin yrittänyt parhaansa, mutta meidän siisteyskäsitykset ovat vähän erilaiset ;) Muutoin itsenäisyyspäivä sujuu aika perinteisissä merkeissä: Tuntemattoman sotilaan tunnelmaa korostavat ylitse lentävät hornetit ja katse hakeutuu väkisinkin ulkona leijuviin lumihiutaleisiin. Ennen Linnan juhlia voisi käydä vielä vähän ulkoilemassa. Tunnelma on juuri niin levollinen kuin onnistuneen loman jälkeen kotiin palatessa vain voi olla!



Hyvää itsenäisyyspäivää!



maanantai 5. joulukuuta 2011

Kaipuuta arkeen

Lomalta on palattu arkeen.. tai no, eilen juhlittiin äitin viisikymppisiä.

Lapin loma oli ihana. Lunta oli riittävästi ja kelit olivat suosiolliset. Ottaen huomioon, että töiden loppu oli melkoisen hektinen, loma oli erittäin rentouttava. Kun lähtee riittävän kauas, niin arkimurheitten on pakko jäädä kotiin. Normaalia epätoivoa loman loppumisesta en suostunut päästämään mieleeni. Varmasti tähän auttoi kaksi ylimääräistä vapaapäivää. Töihin täytyy palata vasta keskiviikkona.

Olen aina pitänyt itseäni huonona tanssijana. Siis en mitenkään luontaisesti lahjakkaana ja harjoitellut en ole. Muut lomalla mukana olleet ihmiset olivat kaikki innokkaita tanssijoita. Muutamia tansseja kävin itsekin lattialla pyörimässä ja sain kehuja rytmitajustani ja nopeasta oppimisesta. Täysin uusia puolia itsestäni!

Alla olevan kuvasarjan kuvat on otettu samana päivänä muutaman tunnin sisään. Ensimmäinen kuva on otettu Saariselän kylältä ja loput Kaunispään huipulta. Rinteen tykitys peitti kylän ihanaan lumitihkuun. Kun kiipesimme maailman pisimmän pulkkamäen ylös Kaunispään huipulle, alhaalla olevaa kylää ei näkynyt lainkaan. Ylhäällä ollessamme virisi tuuli, joka painoi lumipöllyn pois ja kirkasti ilman.


 



Viime viikon liikunnat olivat aika hiihtopainotteisia ;) Kilometrejä tuli vähän alle 120. Äkkiseltään
tuollainen hiihtomäärä tuntuu kropassa, mutta ei varmaan tarvitse kertoa, miten kivaa se oli :) Jossainpäin eteläisessä Suomessakin on ilmeisesti herätty tänä aamuna valkoiseen maisemaan, mutta ei täällä, missä tällä hetkellä vaikutan. Säätiedotukset näyttävät tällä hetkellä lupaavalta, että lunta saataisiin koko eteläiseen Suomeen. Toivottavasti kaikki halukkaat pääsevät pian hiihtämään. Kuinka moni on herännyt lumiseen aamuun? Oletteko jo päässeet hiihtämään tänä syksynä? Kuinka paljon odotatte hiihtokelejä?

 

Ihanasta lomasta huolimatta odotan oikeasti arkeen palaamista (varsinkin kun jouluun on enää kaksi ja puoli viikkoa ;). Ihanaa viikon alkua kaikille lukijoille!