Menneitä ja tulevia

Pitkästä aikaa menneen viikon liikunnat ja tulevan viikon liikuntasuunnitelma:

Kevät alkaa jo näkyä ulkona pakkasesta huolimatta ja juoksun määrä Heiaheiassa alkaa lisääntyä. Kahdeksan viikon kuluttua Kierroksen puolimaraton on jo onnellisesti (?) ohi. Hui kauhea, miten aika rientää! Vaikka onhan kahdeksan viikkoa onneksi pitkä aika - kaksi kokonaista kuukautta.

Kevät alkaa näyttää työrintamalla (taas) sen verran kiireiseltä, että tulevan viikon liikuntoja pitää alkaa suunnittelemaan etukäteen. Minä tahdon liikkua ja minä tahdon asettaa itseni etusijalle.

Tänään on luvassa taas kuntotesti. Otin vielä toisen kymmenen kerran PT-paketin. Ensin ajattelin, että en enää jatkaisi. Kun keskustelimme PT:n kanssa kevään tavoitteistani, päädyin kuitenkin siihen, että jatkan. Tavoitteiksi asetin juoksunopeuden nostamisen sekä pienten, juoksuasentoa ylläpitävien lihasten vahvistamisen. Tuo jälkimmäinen oli tärkein syy, miksi tahdoin jatkaa PT:n kanssa harjoittelua. Erityisesti polvea ja nilkkaa, mutta myös keskivartaloa tukevat lihakset tulevat siis saamaan erityishuomiota tulevina kuukausina. Tänään teemme kuntotestin, jolla voimme seurata, kehittyykö kunto ja nopeus. Ilmeisesti luvassa on jonkinlainen yhdistelmä juoksua ja pyöräilyä. Odotan innolla, vaikka se onkin tarkoittikin, että eilen piti ottaa aurinkoinen sunnuntai liikunnan kannalta rauhassa. Sainpahan jonkinlaisen kevätsiivouksen aikaiseksi. Oikeastaan vain ikkunat jäivät pesemättä, mutta ne saavat odottaa vielä vähän lämpimämpiä kevätpäiviä.

Tuli muuten vielä eilisen tekstin julkaisun jälkeen mieleen kunnon testaamisesta: Jos tahtoo verrata kuntotasoaan muihin, mutta ei tahdo maksaa siitä, niin Cooperin testi ja UKK-kävelytesti ovat helppoja ja halpoja tapoja. Juoksua harrastaneelle Cooperin testin tulostaulukoihin vertaamalla pääsee ainakin kartalle, kuinka hyvässä aerobisessa kunnossa on. Ja seuraavalla kerralla pitää omaa tulosta parantaa. ;) UKK-kävelytesti sopii paremmin niille, jotka harrastavat vähemmän juoksua. Testi suoritetaan kävelemällä kaksi kilometriä mahdollisimman tasaisessa maastossa, ottamalla ko. suorituksesta aika ja testin jälkeinen syke ylös. Laskurilla voit laskea oman kuntoindeksisi verrattuna saman ikäisiin samaa sukupuolta oleviin suomalaisiin.

Itse ajattelin käydä juoksemassa Cooperin testin huhtikuun aikana ja kutsuin työkaveritkin mukaan. Seuraavan kuukauden aikana saan kuunnella ensin hirveää uhoamista siitä, kuka on nyt elämänsä iskussa ja sitten selittelyä, miksi juoksu ei tule kulkemaan, kuten piti. :D

Kiinnostaako sinua, miten hyvässä kunnossa olet? Oletko käynyt tai tehnyt itse jonkun testin ja millaisia tuloksia olet saanut?

Puhdasta ajamisen iloa

...Matti Heikkinen kuvaa mielestäni osuvasti oloa, kun hiihto kulkee. Tänään pääsin jyvälle siitä, mitä tuolla tarkoitetaan.

Auringonpaiste suorastaan kutsui ulkoilmaan, joten ideana oli lähinnä lähteä nautiskelemaan keväthangilla hiihtämisestä. Varsinkin kun hiihtokauden päätavoite on ohitettu, niin nyt voi hiihdellä ilman paineita. Ensin meinattiin mennä jäälle, mutta hiihtoseura tahtoi hiihtää perinteistä, niin suuntasimme ladulle.

Palautuminen Pirkan hiihdosta on sujunut nopeasti, eikä mitään väsymystä enää tuntunut. Viikolla olen harrastanut palauttavaa liikuntaa ja käynyt hieronnassa. Mitään erityistä jumia ei ole esiintynyt, mutta hieronnassa alaselästä ja hartioista löytyi aika kipeitä paikkoja. Eniten viime viikonlopun raskauden olen huomannut kasvaneena unen tarpeena. Olen nukkunut joka yö vähintään 7,5 tuntia, mutta tuo ei ole riittänyt mihinkään. Joka ilta olen mennyt hyvissä ajoin nukkumaan ihan väsymyksen takia.

Ladut oli ajettu tänä aamuna. Lähdin fiilistelemään luisteluhiihtoa rauhallisesti keskittyen hyvään tekniikkaan. Olo kropassa oli hyvä. Ensimmäisten kilometrien jälkeen en enää erittänyt pidätellä vauhtia, vaan annoin mennä. Hiihto tuntui vauhdikkaalta, mutta silti sopivan, mutta ei liian raskaalta. Tuntui, että kropasta saa aika hyvällä prosentilla tehoja irti. Synnyinpaikkakuntani vitosen lenkki, jota tänään hiihtelin, on kaikista laduista tutuin minulle, mutta en muista, että se olisi koskaan tuntunut yhtä helpolta. Niitä raskaita lenkkejä muistan moniakin. ;)

Annoin siis suksen tehdä työtä ja nautiskelin työstä ja vauhdista. Normaalisti kierrän kaksi kierrosta vähän alle tuntiin. Tänään ensimmäiseen kierrokseen meni 22,5 minuuttia, vaikka alkulenkin vähän himmailin. Ajattelin, että toisella kierroksella kokeilen, miten lujaa pystyn koko kierroksen hiihtämään. Pystyin pitämään tasaisen kovaa vauhtia koko lenkin, eikä väsymystä tuntunut sen paremmin lihaksissa kuin hengityksessäkään. 19 minuuttia! Olo oli niin hyvä, että hiihtelin vielä kolmannenkin kierroksen. Yhteensä matkaa kertyi 14,7 kilometriä ja aikaa tuohon kului tunti ja kolme minuuttia. Huonolla kelillä olen joskus ehtinyt kiertää samaan aikaan vain kaksi kierrosta.

Tämän hiihtokauden jälkeen tuo ei ole erityisen yllättävä kunnonnousu. Sairastelujen takia harjoituskausi on jäänyt vähän vajaaksi. Sen jälkeen rasittava kisa ja sen jälkeinen lepo nostavat kunnon selvästi kisaa edeltävää tasoa korkeammalle. Vastaavasti on käynyt monelle maajoukkuehiihtäjällekin, jotka ovat yrittäneet ajoittaa kuntohuipun arvokisoihin, mutta vasta kovat "harjoitukset" kisoissa nostavat kunnon halutulle tasolle. Itsellenikään tämä ei ole ensimmäinen kerta. Täytyy siis nauttia kevätauringosta ja -hangista ja hyvästä kunnosta. Ja yrittää siirtää se sujuvasti juoksuun. Kuntoilijalle on yhdentekevää, minkä lajin parissa aerobista kuntoa kohottaa. Juoksukunto edellyttää tietysti jalkojen totuttamista iskutukseen, mutta siinäkin pitäisi malttaa edetä riittävän rauhassa.

Nautinnollisia hetkiä aurinkoon ja pitenevään päivään minkä lajin parissa niistä nautittekin. Joka tapauksessa kevätkelit ovat nyt parhaimmillaan, joten ulkoilkaa! :)

Kehitys tapahtuu epämukavuusalueella

Huh huh... melkoinen viikko on takana ja samaa rataa taitaa jatkua tammikuun loppuun saakka. Onneksi olen jääräpäisesti pitänyt kiinni omasta ajastani ja käynyt tyhjentämässä pääni kuulailun tai hiihdon parissa. Välillä poden kyllä huonoa omaatuntoa siitä, että työkiireiden (tai joskus myös liikunta-) keskellä jätän parisuhteen liian vähälle huomiolle. Käyn kotona vain nukkumassa ja syömässä valmiin ruoan. Kiirepäivinä on onni, että on sopinut etukäteen liikuntatreffit. Muuten helposti ajattelee, että työt ovat tärkeämpiä kuin oma hyvinvointi. Kun stressiä ei pääse edes purkamaan liikunnan parissa, nukkumaanmennessä on henkisesti nuhruinen olo. Yritän muistaa, että olen parempi työntekijä, kun pidän itsestäni huolen. Toivottavasti sama pätee myös avovaimouteen.

Kiireestä huolimatta viime viikolla kertyi reippaat viisi tuntia liikunta: 

Mukavan monipuolista! PT:n kanssa oli puhetta, että viikoittain pitäisi pyrkiä tekemään kahdesta kolmeen lihaskuntotreeniä ja kolmesta neljään aerobista. Se toteutui viime viikolla erinomaisesti, vaikka viikonloppuna olisi toisen hiihtolenkin voinut korvata saliharjoittelullakin. Viime viikon maanantaina viimeistelimme kuntosaliohjelmani. Tuntuu pelottavan tehokkaalta, mutta katsotaan, mitä saan itsestäni irti, kun käyn sen yksikseni tekemässä. Piiskuri niskan takana saa yrittämään enemmän. Yritän ehtiä salille perjantaina tai lauantaina, minkä jälkeen voin kirjoittaa vähän tarkemman kuvauksen.

Kahvakuulasta on ehkä tulossa uusi kaverini. Tutustumisvaiheemme on ollut vaihteleva: tykkään kuulan tehokkuudesta ja monipuolisuudesta, mutta rinnallevedon tekniikka on vielä hakusessa, minkä vuoksi oikeassa hauiksessa on kämmenenkokoinen mustelma ja vasemmassa haukkarissa ja molemmissa ranteissa pienempiä. PT kuitenkin lohdutti, että harjoitus tekee mestarin ja toistojen myötä liikkeeseen tulee sulavuutta. Lohdutukseksi työntötekniikkani kelpaisi kuulemma mihin tahansa kahvakuulaoppaaseen. Lisäksi vauhtipunnerrus meni kuulemma oikein luonnostaan. Johtunee siitä, etten ehtinyt ajatella, mitä tein. Tällaiselle tekniikkapoliisille kehut tuntuivat hyvältä. Uudenlainen harjoittelu vie pois omalta mukavuusalueelta, mutta siellähän se kehitys tapahtuu. Tätä yritän muistutella, kun voimaharjoittelu ei oikein nappaa. Ilman ohjausta kahvakuulailu voisi jäädä vähiin, mutta nyt olen alkanut harkita oman kuulan kotiuttamista. Katsotaan, miten käy.
 Jos tiedät hyvänmakuisen proteiinijauheen, nyt on hyvä aika jakaa tietosi. Tällä hetkellä minulla on käytössä Fastin suklaanmakuinen hera, mutta se on jotenkin keinotekoisen makuinen. Yleensä käytän tuota palautusjuoman tai nopean välipalan yhdessä hiilihydraattijauheen kanssa. Lisäksi lisään tuota tarvittaessa lisäproteiiniksi smoothieen.

Pakkasenpunaisia poskia viikon jatkoon! Nauttikaa liikunnasta. Minulla on ainakin nyt hyvä draivi päällä. Toivottavasti se myös jatkuu. :)

Ensimmäinen PT-treeni

Tänään oli vuorossa ensimmäinen treeni henkilökohtaisen valmentajan, personal trainerin, PT:n kanssa. Oletin, että olisin jännittänyt, mutta en oikeastaan. Perimaanantaiseen tapaan ei olisi huvittanut mennä ollenkaan, mutta pakkohan se on, kun on sovittu. Eli siis maanatai on hyvä PT-päivä. Kun joulukuussa sovimme aikataulusta, oli puhetta, että ensimmäisellä kerralla voisi tehdä kuntotestin, jonka perusteella kehitystä on helpompi seurata, mutta mitään sen tarkempaa ei sovittu.

Lauantaina kävin yrittämässä hiihtämistä, mutta ladut olivat niin jäiset, että jätin lenkin kesken ensimmäinen vajaan vitosen jälkeen. Sunnuntaina päädyin siis juoksemaan. Tarkoituksenani oli juosta alle kympin kevyehkö pk-lenkki. Matka toteutui, mutta vauhti ei. Alkuun yritin hillitä jalkojani, mutta kuin huomaamatta vauhti kipusi koko ajan nopeammaksi. Lopulta en enää yrittänytkään, vaan annoin mennä niin kuin tuntuu hyvältä. Pitkän tauon (edellisen lenkin olen juossut marraskuun lopussa) takia jalkoihin on ilmeisesti kertynyt juoksuenergiaa, joka piti saada purettua. Tauon takia jalat ja erityisesti etureidet vetivät vähän jumiin, joten vähän jännitti, miten tänään mahtaa käydä. Tyhmästä päästä ja niin edelleen...

Ennen kunnon testaamista lämmittelin juoksumatolla ja samaan aikaan juttelimme liikuntahistoriastani, tavoitteista ja miten niihin päästään. Huomasin, että olen aika arka kertomaan itsestäni liikkujana. Suorastaan hävettää kertoa, että kierrän Kalevan kierrosta. Kai minä pelkään, että ihmiset luulevat, että pidän itseäni jonain. Tai vielä pahempaa: että ihmiset pitäisivät minua jonain. ;)

Odotin, että kuntotesti olisi jotain perinteistä pystypunnerrusta minuutti putkeen ja sitten verrataan ikäisteni taulukkoihin, mutta se olikin jotain kivempaa. Eli siis tein neljää eri lihaskuntoliikettä minuutin verran: ensin leveä kyykky 12 kilon kahvakuulalla ja heti perään punnerrukset, minuutin tauko ja etuheilautus ylösnostolla ja perään yleisliike (seisoma-asennosta pudottaudutaan kyykkyyn, kädet maahan ja jalat hypätään taakse, vatsa ja rinta käytetään lattiassa, sitten samaa reittiä ylös ja pieni jännehyppy). Jokaisen liikkeen toistot lasketaan yhteen ja kuukauden päästä katsotaan, onko kehitystä tapahtunut. Tässä kohtaa minulle tuli ensimmäistä kertaa tosi hyvä olo tästä: minua on kuunneltu ja ymmärretty. Vaikka tavoitteeni onkin tulla ystäväksi kuntosalin kanssa, en tahdo varsinaisesti vain pumpata rautaa, vaan sen on palveltava "päälajejani", eli hiihtoa, soutua, juoksua...

Kuntotestin jälkeen aloimme hahmotella tulevaa kuntosaliohjelmaa. Ihan kokonaan emme ehtineet käydä sitä vielä läpi, mutta alkuun jo päästiin, eli selkään ja käsiin. Viikon päästä lisätään enemmän käsiä ja vähän jalkojakin, vaikka ylävartalossa pidetään pääpaino. Sitä ennen pitäisi jossain välissä käydä tekemässä tuo ohjelma kertaalleen läpi. Ehkä minä opin pitämään kuntosalista! :)

Pikainen päivitys

Tarkoitukseni oli päivittää PT-kuulumiset keskiviikkona, mutta tämä viikko onkin mennyt hieman kiireessä. Töissä kiirettä on aiheuttanut viikon päässä odottava loma (jee!!!) ja sen kiinniottaminen. Lisäksi olen ollut vähän väsynyt. Työnteko ei ole huvittanut, eikä oikeastaan liikuntakaan. Mutta summasummarum: Tein 10 kerran personal trainer -sopimuksen. Käynnissä olevan (tai siis maanantaina alkavan) kampanjan ansiosta sain 10 % alennuksen. Sovin, että aloitamme vasta vuodenvaihteen jälkeen, koska joulukuusta on tulossa kovin rikkonainen. Tavoitteeksi asetin juoksua ja hiihtoa tukevan saliharjoittelun ja muutenkin toivon apuja harjoittelun rytmityksessä. Olen tästä aika innoissani! :)

Kuten myös noista pikkujouluista: Puolenpäivän aikaan iso pomo tarjoaa kuohuviinit. Sen jälkeen karkaan töistä jo alkuiltapäivästä kampaukseen ja meikkiin. Ennen virallisia pikkujouluja meillä on vielä tyttöjen kuohuviinietkot. Hauska ilta siis luvassa!

Viikon päästä lauantaina suuntaan tänne:

Kuvakaappaus täältä.

Nimim. Loman tarpeessa :)

PT-aatoksia

Huomiseksi olen sopinut tapaamisen personal trainerin kanssa reenaamisen aloittamiseksi. Ihan siis kartoitan tilannetta, tämä tapaaminen ei sido minua mihinkään. Olen jo pitempään miettinyt, toisiko PT jotain uutta harjoitteluuni. Toisaalta olen varma, että tuo, koska niin moni täällä blogimaailmassakin hehkuttaa sitä. Toisaalta minun on tosi vaikea pukea sanoiksi, millaisia tavoitteita PT:n kanssa reenaamiseen asettaisin. Ja jos en osaa sanoa, mitä harjoittelulta toivoisin, niin mihin sitä sitten tarvitsen. Toisaalta tahtoisin oppia vakituiseksi kuntosaliharjoittelijaksi, mutta sen pitäisi kuitenkin olla juoksua, hiihtoa ja muita aerobisia lajejani tukevaa toimintaa, päälajia siitä ei koskaan minulle tule. Katselin läpi Kalevan Elixian PT-tarjontaa ja olen aika varma, kuka heistä olisi järjellä ajatellen sopivin (lajitausta etc.), mutta entä jos meillä ei synkkaa muuten ollenkaan. (En siis todellakaan tiedä, millainen tyyppi tämä tai oikeastaan kukaan mukaan heistä on.) Mitä pitäisi osata ottaa huomioon? Apua! :)

***

Viime viikon liikunnat & suunnitelmia tälle viikolle:

Viime viikko näyttää taas aika tutulta. Viikonloppu meni liikunnan osalta levon merkeissä, mutta hyvässä seurassa.

Huomenna suunnittelin meneväni ennen kokoustamista zumbaamaan tai vaihtoehtoisesti salille. Tosin ennen kokousta ohjelmassa on keilaamista, joten käsiä ei auta liikaa kiusata, etten tiputa keilapalloa varpailleni. Muutaman kerran vuodessa tulee yleensä käytyä keilaamassa. Siinä huomaan selvästi, kuinka heikot käsivoimat minulla on. Mitä isomman pallon erehtyy alussa ottamaan, sitä nopeammin heitot alkavat tipahdella miten sattuu. Kai keilauksessa tekniikallakin on vielä oma osansa tuohon.

Tänään kävimme kokeilemassa, miltä sulkapallon pelaaminen heti aamusta tuntuu. Tuntui ihan hyvältä. Lisäksi viikko sai hyvän alun. Muutama työkaveri taisi yllättyä, kun en ikävän puhelun jälkeen kironnutkaan (en kestä negatiivisia asioita maanantaisin), vaan totesin vain hymyillen, että eiköhän tämäkin saada hoidettua. Ehkä pitäisi enemmänkin liikkua heti aamusta nyt kun en kulje työmatkoja pyörällä.

Perjantaina odottaa vuoden odotetuin ilta: pikkujoulut! ;) No ei nyt ehkä ihan, mutta mukavaa iltaa odotan. Kampaukseen on varattu aika ja ensimmäistä kertaa elämässäni menen myös meikattavaksi. Vähän jännittää! :)

Nyt unten maille, että olen huomennakin hyväntuulinen. Energistä viikon alkua!