Kesälomahaaste venähti osaltani kolmestakymmenestä kolmeenkymmeneenviiteen päivään. Sulkavan soutujen aikana pidin ihan tarkoituksella kolme ylimääräistä lepopäivää ja muutamana päivänä vain rehellisesti unohdin. Mutta nyt se on suoritettu! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Jee! :)
Ohjelma oli juuri sopivan vaativa ja vaatimustaso ei noussut liian nopeasti. Jos erehdyin katsomaan, kuinka monta toistoa pitää muutaman päivän päästä tehdä, meinasi usko loppua. Silti ne tuli aina tehtyä. Lopussa alkoi enemmän rasittaa toistojen suuri määrä kuin lihasten rasitus, mutta kyllä ne silti tuntuivat. Erityisesti viimeisenä tehdyt lankut tärräsivät mukavasti. Itse asiassa vähän harmittaa, etten tehnyt aluksi mitään testiä, jotta tietäisin, paljonko kuukauden aikana on kehittynyt. Siitä olen ihan varma, että ennen kesälomaa en olisi pysynyt kahta minuuttia lankussa ilman edeltävää rasitusta. Tänään pysyin! Mitään kiinteytymistä en vatsassa ole huomannut, mutta se edellyttäisi muutaman rasvakilon sulattamista sixpackin päältä. ;)
Seuraavaksi hyökkään FaerieS:n selkälihashaasteen kimppuun. Jotenkin pitäisi vatsalihasten kuntoakin ylläpitää. Olisiko mitään ideoita?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lihaskunto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lihaskunto. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 31. heinäkuuta 2013
torstai 27. kesäkuuta 2013
Kesälomahaaste
Bongasin Lady Puntin blogista vatsalihashaasteen, joka osui ja upposi. Viimeisissä kirkkovenesoutuharjoituksissa oli puhetta, että vatsalihaksia pitäisi treenata vielä ennen Sulkavan soutuja. Eihän parissa viikossa paljoa ehdi, mutta elämää on soutujen jälkeenkin.
Ideana on tehdä istumaan nousuja, rutistuksia, jalan nostoja ja lankkuja alla näkyvän ohjelman mukaan 30 päivän ajan. Jos aloitat tänään, niin haaste on suoritettu perjantaina 26.7. Linkkien takaa löytyy youtube-videoita liikkeiden tekniikasta.
Haastaan kaikki, joita vähänkin kiinnostaa, ottamaan otteen vatsalihaksistaan. Otatko haasteen vastaan?
Ideana on tehdä istumaan nousuja, rutistuksia, jalan nostoja ja lankkuja alla näkyvän ohjelman mukaan 30 päivän ajan. Jos aloitat tänään, niin haaste on suoritettu perjantaina 26.7. Linkkien takaa löytyy youtube-videoita liikkeiden tekniikasta.
Haastaan kaikki, joita vähänkin kiinnostaa, ottamaan otteen vatsalihaksistaan. Otatko haasteen vastaan?
sunnuntai 14. huhtikuuta 2013
Taas kuntotestissä & lisää kenkiä
Keskiviikkona (aika lentää!) oli vuorossa PT:n kanssa tehty kuntotesti, joka piti alunperin tehdä jo maaliskuun puolella. Aikatauluttaminen on välillä hankalaa!
Aerobisen kuntotestin teimme juoksumatolla. Yksinkertaisesti maton nopeutta nostettiin kahden minuutin välein ja PT otti ilmeisesti minuutin välein sykelukeman muistiin. Lähtönopeus oli 6,5 km/h ja viimeinen 12 km/h. Nopeuden nostot olivat 0,5-1,0 km/h:ssa. Yhteensä testiosuus kesti 15-20 minuuttia. En ihan tarkkaan seurannut, juoksin vain. En ole koko keväänä TesKun kuntotestiä lukuunottamatta juossut vauhdikkaasti. Siitä huolimatta jalat jaksoivat hyvin ja sain tehdä testin hengityselimistön ehdoilla. Yllättävän hyvältä tuntui vauhdikkaan juoksun ylläpitäminen. Ihan maksimiin en saanut sykettä nostettua, mutta matolla ilman valjaita juostessa ei ihan maksimiin uskalla vauhtia nostaakaan. Toukokuulla uusimme testin ja katsotaan, ovatko sykkeet laskeneet, eli kunto noussut.
Lopussa PT sanoi, että hyvän peruskestävyyden merkkinä voi pitää sitä, että tällaisen lyhyehkön, mutta maksimaalisen treenin jälkeen syke palautuu noin minuutissa peruskestävyystasolle. En seurannut, kuinka nopeasti oma sykkeeni laski, mutta nopeasti se lähti joka tapauksessa laskemaan.
Lisäksi testasimme ylä- ja keskivartalon kuntoa kolmella liikkeellä: avustettu leuanveto laitteessa, punnerrus ja hoover nilkat kuntopallon päällä. Leuanvetoja jaksoin yllättävänkin paljon. Kuulemma näytin jo kahdenkymmenen toiston kohdalla tosi kärsivältä, mutta ilme helpotti ja jaksoin yhteensä 32 tai 33. PT on laittanut minut punnertamaan kädet kapeammalla kuin mitä itse olen aiemmin punnertanut, mutta ei nyt kuitenkaan mitään varsinaisia ojentajapunnerruksia. Kapeammalla otteella jaksan paljon vähemmän punnerruksia kuin leveämmällä. Tällä kertaa taisin jaksaa 15. Jos tavallinen hoover tuntuu liian helpolta, niin kokeilkaapa tuollaista painopalloa nilkkojen alla. Polte vatsalihaksissa alkoi jo viiden sekunnin kohdalla. Teki mieli antaa periksi, mutta vähän yli minuutin jaksoin.
Lauantaina kävin katsomassa uusia juoksukenkiä. Tarkoitukseni oli käydä Asics klinikalla, mutta seuraava itselleni sopiva aika-paikkayhdistelmä on vasta toukokuussa. Nyt kun sain idean kenkien ostosta, niin minähän tunnetusti en jaksa odottaa. Turtolan Intersportissa avulias myyjä tuli heti kysymään, voiko auttaa. Hän kertoi olevansa New Balancen edustaja, mutta myy tarvittaessa minulle minkä merkkiset kengät tahansa. Kerroin, että yleensä minulla on ollut Asicsit, mutta voi kyllä kokeilla muutakin merkkiä. Kokeilin jalkaan NB:n tuetuinta kenkää. Kengän lesti oli kuitenkin minulle aivan liian leveä ja edustaja sanoi, ettei voi myydä minulle näitä kenkiä. Kuulemma NB:n kengissä on neljää eri lestin leveyttä, joista Suomeen tuodaan vain kahta leveintä.
Siirryimme siis tuttuun ja turvalliseen Asicsiin. Myyjä sanoi askellusta katsoessani, että tarvitsen selvästi pronaatiotuetut kengät. Varsinkin oikea jalka kääntyy askeltaessa vahvasti sisäänpäin. Ensimmäiset nilkkajumppaohjeet muistan saaneeni ehkä kolmannella luokalla, eli ei tuo ihan uusi tieto ole. Minulla oli tällä hetkellä käytössä olevat Kayanot jalassa. Myyjä katsoi kenkiä ja sanoi, että näkee, että ei niitä ole pelkästään kenkätelineessä säilytetty. Kerroin, että olen ajatellut, että voisin juosta näillä vielä tämän kesän, jos ostaisin rinnalle toiset juoksukengät. Kuulosti kuulemma hyvältä idealta. Minulle ehdotettiin nopeammille lenkeille DS Trainereita, joita olin itsekin ajatellut. Sovitin normaalia Asics-kokoani 37,5:sta, mutta ne olivat vähän turhan napakat. Valitettavasti puolta kokoa suurempia kenkiä ei löytynyt Turtolasta sen paremmin kuin Koskikeskuksestakaan. Kiittelin myyjää ja sanoi, että etsin sopivan koon sitten jostain muualta.
Kotiin tullessa selailin brittiläisiä nettikauppoja. Start Fitnessissä uudenmallliset DS Trainerit olivat viikonlopun tarjouksessa 79,95 puntaa, eli noin puoleen hintaa verrattuna, mitä olisin Intersportissa niistä maksanut. Minulla on vähän huono omatunto, että käytin hyväkseni urheiluliikkeen myyjän asiantuntemusta ja sitten kävin tilaamassa samat kengät netistä. Mutta jos sopivaa kokoa olisi liikkeestä löytynyt, niin olisin ne varmasti ostanut. Toisaalta jos olisin suoraan tilannut kengät netistä, olisin tilannut vääränkokoiset. Samassa nettikaupassa oli vastaavassa tarjouksessa myös vanhanmalliset Gel Kayanot. Kävin pään sisäistä taistelua: Ne tulisivat samoilla postituskuluilla ja vanhat Kayanot ovat jo käyttöikänsä loppupäässä. Toisaalta saisin ne kengät ostettua sittenkin, kun vanhat täytyy jättää muuhun käyttöön. Arvaatte varmaan, miten käy kun järki ("et tarvitse kaksia uusia juoksukenkiä") ja tunne ("mutta kun mä haluun"): minulle pitäisi siis parin viikon sisään tullat kahdet uudet juoksukengät (ja kahdet ilmaiset juoksusukat). Hups! :D
Kaksille kengille tuli postituskulujen ja -10% alennuskoodin kanssa hinnaksi 164 puntaa eli 193 euroa. Mutta en selittele mitään, vaan olen tyytyväinen, etten laittanut tilaukseen mitään muuta, mitä en todellakaan olisi tarvinnut. Mieli olisi tehnyt!
Tästä tuli taas melkoisen pitkä teksti. Kertokaa mielipiteenne, olisiko tämä pitänyt jakaa kahteen osaan ja julkaista peräkkäin vai näin yhtenä tekstinä?
Aerobisen kuntotestin teimme juoksumatolla. Yksinkertaisesti maton nopeutta nostettiin kahden minuutin välein ja PT otti ilmeisesti minuutin välein sykelukeman muistiin. Lähtönopeus oli 6,5 km/h ja viimeinen 12 km/h. Nopeuden nostot olivat 0,5-1,0 km/h:ssa. Yhteensä testiosuus kesti 15-20 minuuttia. En ihan tarkkaan seurannut, juoksin vain. En ole koko keväänä TesKun kuntotestiä lukuunottamatta juossut vauhdikkaasti. Siitä huolimatta jalat jaksoivat hyvin ja sain tehdä testin hengityselimistön ehdoilla. Yllättävän hyvältä tuntui vauhdikkaan juoksun ylläpitäminen. Ihan maksimiin en saanut sykettä nostettua, mutta matolla ilman valjaita juostessa ei ihan maksimiin uskalla vauhtia nostaakaan. Toukokuulla uusimme testin ja katsotaan, ovatko sykkeet laskeneet, eli kunto noussut.
Lopussa PT sanoi, että hyvän peruskestävyyden merkkinä voi pitää sitä, että tällaisen lyhyehkön, mutta maksimaalisen treenin jälkeen syke palautuu noin minuutissa peruskestävyystasolle. En seurannut, kuinka nopeasti oma sykkeeni laski, mutta nopeasti se lähti joka tapauksessa laskemaan.
Lisäksi testasimme ylä- ja keskivartalon kuntoa kolmella liikkeellä: avustettu leuanveto laitteessa, punnerrus ja hoover nilkat kuntopallon päällä. Leuanvetoja jaksoin yllättävänkin paljon. Kuulemma näytin jo kahdenkymmenen toiston kohdalla tosi kärsivältä, mutta ilme helpotti ja jaksoin yhteensä 32 tai 33. PT on laittanut minut punnertamaan kädet kapeammalla kuin mitä itse olen aiemmin punnertanut, mutta ei nyt kuitenkaan mitään varsinaisia ojentajapunnerruksia. Kapeammalla otteella jaksan paljon vähemmän punnerruksia kuin leveämmällä. Tällä kertaa taisin jaksaa 15. Jos tavallinen hoover tuntuu liian helpolta, niin kokeilkaapa tuollaista painopalloa nilkkojen alla. Polte vatsalihaksissa alkoi jo viiden sekunnin kohdalla. Teki mieli antaa periksi, mutta vähän yli minuutin jaksoin.
Lauantaina kävin katsomassa uusia juoksukenkiä. Tarkoitukseni oli käydä Asics klinikalla, mutta seuraava itselleni sopiva aika-paikkayhdistelmä on vasta toukokuussa. Nyt kun sain idean kenkien ostosta, niin minähän tunnetusti en jaksa odottaa. Turtolan Intersportissa avulias myyjä tuli heti kysymään, voiko auttaa. Hän kertoi olevansa New Balancen edustaja, mutta myy tarvittaessa minulle minkä merkkiset kengät tahansa. Kerroin, että yleensä minulla on ollut Asicsit, mutta voi kyllä kokeilla muutakin merkkiä. Kokeilin jalkaan NB:n tuetuinta kenkää. Kengän lesti oli kuitenkin minulle aivan liian leveä ja edustaja sanoi, ettei voi myydä minulle näitä kenkiä. Kuulemma NB:n kengissä on neljää eri lestin leveyttä, joista Suomeen tuodaan vain kahta leveintä.
 |
| Tältä nuo eteisessä odottavat kengät ovat kai joskus näyttäneet! :D |
Siirryimme siis tuttuun ja turvalliseen Asicsiin. Myyjä sanoi askellusta katsoessani, että tarvitsen selvästi pronaatiotuetut kengät. Varsinkin oikea jalka kääntyy askeltaessa vahvasti sisäänpäin. Ensimmäiset nilkkajumppaohjeet muistan saaneeni ehkä kolmannella luokalla, eli ei tuo ihan uusi tieto ole. Minulla oli tällä hetkellä käytössä olevat Kayanot jalassa. Myyjä katsoi kenkiä ja sanoi, että näkee, että ei niitä ole pelkästään kenkätelineessä säilytetty. Kerroin, että olen ajatellut, että voisin juosta näillä vielä tämän kesän, jos ostaisin rinnalle toiset juoksukengät. Kuulosti kuulemma hyvältä idealta. Minulle ehdotettiin nopeammille lenkeille DS Trainereita, joita olin itsekin ajatellut. Sovitin normaalia Asics-kokoani 37,5:sta, mutta ne olivat vähän turhan napakat. Valitettavasti puolta kokoa suurempia kenkiä ei löytynyt Turtolasta sen paremmin kuin Koskikeskuksestakaan. Kiittelin myyjää ja sanoi, että etsin sopivan koon sitten jostain muualta.
Kotiin tullessa selailin brittiläisiä nettikauppoja. Start Fitnessissä uudenmallliset DS Trainerit olivat viikonlopun tarjouksessa 79,95 puntaa, eli noin puoleen hintaa verrattuna, mitä olisin Intersportissa niistä maksanut. Minulla on vähän huono omatunto, että käytin hyväkseni urheiluliikkeen myyjän asiantuntemusta ja sitten kävin tilaamassa samat kengät netistä. Mutta jos sopivaa kokoa olisi liikkeestä löytynyt, niin olisin ne varmasti ostanut. Toisaalta jos olisin suoraan tilannut kengät netistä, olisin tilannut vääränkokoiset. Samassa nettikaupassa oli vastaavassa tarjouksessa myös vanhanmalliset Gel Kayanot. Kävin pään sisäistä taistelua: Ne tulisivat samoilla postituskuluilla ja vanhat Kayanot ovat jo käyttöikänsä loppupäässä. Toisaalta saisin ne kengät ostettua sittenkin, kun vanhat täytyy jättää muuhun käyttöön. Arvaatte varmaan, miten käy kun järki ("et tarvitse kaksia uusia juoksukenkiä") ja tunne ("mutta kun mä haluun"): minulle pitäisi siis parin viikon sisään tullat kahdet uudet juoksukengät (ja kahdet ilmaiset juoksusukat). Hups! :D
Kaksille kengille tuli postituskulujen ja -10% alennuskoodin kanssa hinnaksi 164 puntaa eli 193 euroa. Mutta en selittele mitään, vaan olen tyytyväinen, etten laittanut tilaukseen mitään muuta, mitä en todellakaan olisi tarvinnut. Mieli olisi tehnyt!
Tästä tuli taas melkoisen pitkä teksti. Kertokaa mielipiteenne, olisiko tämä pitänyt jakaa kahteen osaan ja julkaista peräkkäin vai näin yhtenä tekstinä?
sunnuntai 7. huhtikuuta 2013
Juoksijan keskivartalotreeni
Keskivartalon lihaksilla on tärkeä osa juoksussa. Niiden jaksamisesta riippuu, pysyykö juoksuasento ryhdikkäänä vai ei. Juostessa lantio pitäisi pitää ns. ylhäällä, eli ei saa juosta takapuoli pitkällä istuvassa asennossa. Jos juokset salilla, hyödynnä peilejä tai ulkona heijastavia pintoja tai omaa varjoa. Lantion asentoa hallitaan siis vatsalihaksilla. Niitä ei tarvitse jännittää hampaat irvessä, mutta pieni jännitys pitäisi tunnistaa aina juostessa. Ryhdikäs lantion asento mahdollistaa jaloille parhaan mahdollisen liikeradan eikä selkä rasitu. Jos tuntuu, että lantio ei pysy ylhäällä, vaikka vatsalihaksia kuinka jännittäisi, voi se johtua myös kireistä lonkankoukistajista.
Erityisesti keskivartalon syvät lihakset ovat juostessa tärkeitä. Ne eivät saa aikaan minkäänlaista ulospäin näkyvää liikettä, vaan ovat nimenomaan asentoa ylläpitäviä lihaksia. Pinnallisia lihaksiakin treenatessa voi ja pitäisikin harjoittaa syvemmällä olevia lihaksia. Poikittainen vatsalihas aktivoidaan ennen kuin pinnallisilla lihaksilla aikaansaadaan liike. Lisäksi pinnallisilla lihaksilla liike viedään vain niin pitkälle, että asento pysyy hallinnassa. Syvän vatsalihaksen toimintaa on helppo seurata: jos vatsa pääsee pullahtamaan ulos tai selän luonnollinen notko muuttuu, syvän vatsalihaksen tuki on menetetty. Ajattelin koota itselleni valmiin liikepatterin keskivartalon lihaksien vahvistamiseksi, jonka voin toteuttaa joko omana harjoituksena tai juoksulenkin jälkeen lyhyempänä:
P.S. Tuntuu hassulta kirjoittaa näitä juoksutekstejä, kun ulkona tulee koko ajan lisää lunta. Silti uskon, että kevät tulee ja huomenna aion käydä juoksemassa.
Erityisesti keskivartalon syvät lihakset ovat juostessa tärkeitä. Ne eivät saa aikaan minkäänlaista ulospäin näkyvää liikettä, vaan ovat nimenomaan asentoa ylläpitäviä lihaksia. Pinnallisia lihaksiakin treenatessa voi ja pitäisikin harjoittaa syvemmällä olevia lihaksia. Poikittainen vatsalihas aktivoidaan ennen kuin pinnallisilla lihaksilla aikaansaadaan liike. Lisäksi pinnallisilla lihaksilla liike viedään vain niin pitkälle, että asento pysyy hallinnassa. Syvän vatsalihaksen toimintaa on helppo seurata: jos vatsa pääsee pullahtamaan ulos tai selän luonnollinen notko muuttuu, syvän vatsalihaksen tuki on menetetty. Ajattelin koota itselleni valmiin liikepatterin keskivartalon lihaksien vahvistamiseksi, jonka voin toteuttaa joko omana harjoituksena tai juoksulenkin jälkeen lyhyempänä:
- Suorat vatsalihakset: ylävartalon perusnosto
- Vinot vatsalihakset: vastakkainen polvi vastakkaiseen kyynärpäähän
- Lankku
- Kylkilankku molemmille puolille
- Selkä: ylävartalon nosto päinmakuulta jumppapallon päällä
- Selkä: jalkojen nosto päinmakuulta jumppapallon päällä
- Suorat vatsalihakset/alavatsa: jalkojen lasku vatsan päältä maata kohti
- sen vaativampi, mitä suorempana jalat ovat
- Vinot vatsalihakset: vartalon kierto puoli-istuvassa asennossa
- Kyljet: ylävartalon nosto kylkimakuulta
- Kyljet: jalkojen nosto kylkimakuulta
P.S. Tuntuu hassulta kirjoittaa näitä juoksutekstejä, kun ulkona tulee koko ajan lisää lunta. Silti uskon, että kevät tulee ja huomenna aion käydä juoksemassa.
keskiviikko 20. helmikuuta 2013
Ihanainen DOMS
Tauti alkanee hellittää (on ollut niin sitkeässä, että ihan varmaksi en uskalla vielä sanoa) ja maanantaina pääsin ihan kunnon treenin pariin. Liikuntaa on kertynyt koko ajan kohtuullisia määriä, mutta rasittavuudeltaan ne ovat olleet kevyempiä: hiihtokoulua, sulkapalloa, sauvakävelyä...
Maanantaina teimme personal trainerin kanssa kunnon lihaskuntotreenin. Yleensä olemme painottaneet enemmän kuntopiirityyppistä lihaskuntoa, koska omat tavoitteeni ovat aerobisissa lajeissa, mutta vaihtelu virkistää. Ah... se oli ihanaa! Vaikka tauko tuntuikin lihaksissa, niin tuntui hyvältä oikeasti treenata.
Eilen oli hiihtokoulussa ensimmäinen kerta luisteluhiihtoa. Se oli kivaa! Harjoittelimme lähinnä luisteluhiihdon potkua ja liukua ilman sauvoja sekä kuokkaa sauvojen kanssa. Osa koululaisista oli ensimmäistä kertaa luistelusukset jalassa, mutta se ei onneksi haitannut. Jokainen teki omat tekniikkaharjoituksensa. Hiihtokoulun alussa olin sanonut, että luisteluhiihtoni on melkoista räpeltämistä. Sain jopa kehuja, että osaan seinoa hienosti suksella. Luistelusuksenhan (toki myös perinteisen) saa liukumaan juuri sillä, että malttaa pitää painon liukuvalla suksella ja suksen pohjan lunta vasten. Kantillaan suksi ei liu'u. Yhtään parempaa keliä ei luisteluhiihtoon olisi voinut toivoa. Päivällä lumen pinta oli ollut plussan puolella, mutta iltaa kohden pakastuva ilma veti lumen liipalle. Ah.... ihanaa!
Vanhuus ei näköjään tule yksin: treenin jälkeinen lihaskipu alkaa olla todellakin viivästynyttä. Eilen tiistaina lihakset olivat lihaskuntotreenin jälkeen makeasti kipeät, mutta siedettävät. Hiihdellessä jalat vertyivät. Tänään varsinkin etureisien jumi on tehnyt kävelemisestä "hieman" kankeaa. Nyt iltaa kohden hauislihasten alapään kipeytyminen on tehnyt käden ojentamisen mahdottomaksi. Nautinnollista kipua, mutta esti tälle päivälle suunnitellun hiihdon. Huomenna täytyy töiden jälkeen jäädä kokoustamaan, mutta jos ollaan oikein tehokkaita, niin ehkä ehdin vielä kokouksen jälkeen hiihtämään.
Maanantaina teimme personal trainerin kanssa kunnon lihaskuntotreenin. Yleensä olemme painottaneet enemmän kuntopiirityyppistä lihaskuntoa, koska omat tavoitteeni ovat aerobisissa lajeissa, mutta vaihtelu virkistää. Ah... se oli ihanaa! Vaikka tauko tuntuikin lihaksissa, niin tuntui hyvältä oikeasti treenata.
Eilen oli hiihtokoulussa ensimmäinen kerta luisteluhiihtoa. Se oli kivaa! Harjoittelimme lähinnä luisteluhiihdon potkua ja liukua ilman sauvoja sekä kuokkaa sauvojen kanssa. Osa koululaisista oli ensimmäistä kertaa luistelusukset jalassa, mutta se ei onneksi haitannut. Jokainen teki omat tekniikkaharjoituksensa. Hiihtokoulun alussa olin sanonut, että luisteluhiihtoni on melkoista räpeltämistä. Sain jopa kehuja, että osaan seinoa hienosti suksella. Luistelusuksenhan (toki myös perinteisen) saa liukumaan juuri sillä, että malttaa pitää painon liukuvalla suksella ja suksen pohjan lunta vasten. Kantillaan suksi ei liu'u. Yhtään parempaa keliä ei luisteluhiihtoon olisi voinut toivoa. Päivällä lumen pinta oli ollut plussan puolella, mutta iltaa kohden pakastuva ilma veti lumen liipalle. Ah.... ihanaa!
Vanhuus ei näköjään tule yksin: treenin jälkeinen lihaskipu alkaa olla todellakin viivästynyttä. Eilen tiistaina lihakset olivat lihaskuntotreenin jälkeen makeasti kipeät, mutta siedettävät. Hiihdellessä jalat vertyivät. Tänään varsinkin etureisien jumi on tehnyt kävelemisestä "hieman" kankeaa. Nyt iltaa kohden hauislihasten alapään kipeytyminen on tehnyt käden ojentamisen mahdottomaksi. Nautinnollista kipua, mutta esti tälle päivälle suunnitellun hiihdon. Huomenna täytyy töiden jälkeen jäädä kokoustamaan, mutta jos ollaan oikein tehokkaita, niin ehkä ehdin vielä kokouksen jälkeen hiihtämään.
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Salilla
Kaikkien aikataulujen säätämisen jälkeen pääsin lopultakin tänään tekemään ensimmäistä kertaa PT:n kanssa tehdyn saliohjelman itsekseni. Ajattelin, että nyt on maailmankirjat sekaisin, kun olin sunnuntaiaamuna melkein roikkumassa Elixian ovessa ennen avaamista. Menin jopa bussilla (koska auto on reissussa), mihin yleensä olen liian mukavuudenhaluinen, jollen jää suoraan työmatkalta.
Salitreenini näyttää tältä:
Kaikissa liikkeissä sarjoja on kolme ja toistoja vähän liikkeestä riippuen 15-30. Olin etukäteen huolissani, miten jaksan puristaa yksikseni reenatessa. Huoli tuntuu ainakin tämän ekan kerran perusteella turhalta. Tein jokaikisen toiston, joka lappuun oli merkitty, vaikka oli puhetta, että pyritään noihin toistomääriin pikkuhiljaa, jos en jaksa, kunhan teen sovituilla painoilla. Jos menin laskuissa sekaisin, niin tein vielä muutaman ylimääräisen varmuuden vuoksi. Onko tuo nyt sitten sen merkki, että painoja pitäisi lisätä? Työnnön tein jo nyt kymmenen kilon kahvakuulalla, vaikka ohjelmaan oli merkitty kasi. Se oli vain telineestä hukassa ja hyvin kympilläkin jaksoin. Tosin kahvakuulaa olen viime viikkoina hinkannut, joten ehkä se on jotain vaikuttanut. Ainakin tekniikka pitäisi olla hallussa. Koko reeni tuntui menevän perille, eli ei liian helpoltakaan tuntunut. Täytyy huomenna kysyä painoista, kun kerrataan ainakin parin liikkeen tekniikat. Ehkä päästän itseni helpolla siinä, että en lisää painoja, vaikka voisin. Raskaalta se pienempikin paino tuntuu, mutta silti isommallakin jaksaa, kun yrittää. Ne pään sisällä oleva estot!
Kaiken kaikkiaan tykkäsin ohjelmasta kovasti. Ainoastaan tuo sarjojen välinen tauko tuntuu oudolta. En ole tottunut seisoskelemaan kesken treenin. Noita laitteessa tehtäviä liikkeitä pääsee aika harvoin tekemään kiertoharjoitteluna. Joka tapauksessa tällä kertaa olo salilla tuntui melko kotoisalta. Kehitystä! ;)
 |
| Tämän mukaan mennään |
Salitreenini näyttää tältä:
- alatalja
- leuanveto laitteessa
- työntö kahvakuulalla
- penkkipunnerrus käsipainoilla
- etuheilautus + puolikuu kahvakuulalla
- sumokyykky + syväkyykky kahvakuulalla
- käden veto kyynärpäähän punnerrusasennossa + linkkarit (vastakkainen käsi ja jalka)
Kaikissa liikkeissä sarjoja on kolme ja toistoja vähän liikkeestä riippuen 15-30. Olin etukäteen huolissani, miten jaksan puristaa yksikseni reenatessa. Huoli tuntuu ainakin tämän ekan kerran perusteella turhalta. Tein jokaikisen toiston, joka lappuun oli merkitty, vaikka oli puhetta, että pyritään noihin toistomääriin pikkuhiljaa, jos en jaksa, kunhan teen sovituilla painoilla. Jos menin laskuissa sekaisin, niin tein vielä muutaman ylimääräisen varmuuden vuoksi. Onko tuo nyt sitten sen merkki, että painoja pitäisi lisätä? Työnnön tein jo nyt kymmenen kilon kahvakuulalla, vaikka ohjelmaan oli merkitty kasi. Se oli vain telineestä hukassa ja hyvin kympilläkin jaksoin. Tosin kahvakuulaa olen viime viikkoina hinkannut, joten ehkä se on jotain vaikuttanut. Ainakin tekniikka pitäisi olla hallussa. Koko reeni tuntui menevän perille, eli ei liian helpoltakaan tuntunut. Täytyy huomenna kysyä painoista, kun kerrataan ainakin parin liikkeen tekniikat. Ehkä päästän itseni helpolla siinä, että en lisää painoja, vaikka voisin. Raskaalta se pienempikin paino tuntuu, mutta silti isommallakin jaksaa, kun yrittää. Ne pään sisällä oleva estot!
Kaiken kaikkiaan tykkäsin ohjelmasta kovasti. Ainoastaan tuo sarjojen välinen tauko tuntuu oudolta. En ole tottunut seisoskelemaan kesken treenin. Noita laitteessa tehtäviä liikkeitä pääsee aika harvoin tekemään kiertoharjoitteluna. Joka tapauksessa tällä kertaa olo salilla tuntui melko kotoisalta. Kehitystä! ;)
tiistai 22. tammikuuta 2013
Kehitys tapahtuu epämukavuusalueella
Huh huh... melkoinen viikko on takana ja samaa rataa taitaa jatkua tammikuun loppuun saakka. Onneksi olen jääräpäisesti pitänyt kiinni omasta ajastani ja käynyt tyhjentämässä pääni kuulailun tai hiihdon parissa. Välillä poden kyllä huonoa omaatuntoa siitä, että työkiireiden (tai joskus myös liikunta-) keskellä jätän parisuhteen liian vähälle huomiolle. Käyn kotona vain nukkumassa ja syömässä valmiin ruoan. Kiirepäivinä on onni, että on sopinut etukäteen liikuntatreffit. Muuten helposti ajattelee, että työt ovat tärkeämpiä kuin oma hyvinvointi. Kun stressiä ei pääse edes purkamaan liikunnan parissa, nukkumaanmennessä on henkisesti nuhruinen olo. Yritän muistaa, että olen parempi työntekijä, kun pidän itsestäni huolen. Toivottavasti sama pätee myös avovaimouteen.
Kiireestä huolimatta viime viikolla kertyi reippaat viisi tuntia liikunta:
Mukavan monipuolista! PT:n kanssa oli puhetta, että viikoittain pitäisi pyrkiä tekemään kahdesta kolmeen lihaskuntotreeniä ja kolmesta neljään aerobista. Se toteutui viime viikolla erinomaisesti, vaikka viikonloppuna olisi toisen hiihtolenkin voinut korvata saliharjoittelullakin. Viime viikon maanantaina viimeistelimme kuntosaliohjelmani. Tuntuu pelottavan tehokkaalta, mutta katsotaan, mitä saan itsestäni irti, kun käyn sen yksikseni tekemässä. Piiskuri niskan takana saa yrittämään enemmän. Yritän ehtiä salille perjantaina tai lauantaina, minkä jälkeen voin kirjoittaa vähän tarkemman kuvauksen.
Kahvakuulasta on ehkä tulossa uusi kaverini. Tutustumisvaiheemme on ollut vaihteleva: tykkään kuulan tehokkuudesta ja monipuolisuudesta, mutta rinnallevedon tekniikka on vielä hakusessa, minkä vuoksi oikeassa hauiksessa on kämmenenkokoinen mustelma ja vasemmassa haukkarissa ja molemmissa ranteissa pienempiä. PT kuitenkin lohdutti, että harjoitus tekee mestarin ja toistojen myötä liikkeeseen tulee sulavuutta. Lohdutukseksi työntötekniikkani kelpaisi kuulemma mihin tahansa kahvakuulaoppaaseen. Lisäksi vauhtipunnerrus meni kuulemma oikein luonnostaan. Johtunee siitä, etten ehtinyt ajatella, mitä tein. Tällaiselle tekniikkapoliisille kehut tuntuivat hyvältä. Uudenlainen harjoittelu vie pois omalta mukavuusalueelta, mutta siellähän se kehitys tapahtuu. Tätä yritän muistutella, kun voimaharjoittelu ei oikein nappaa. Ilman ohjausta kahvakuulailu voisi jäädä vähiin, mutta nyt olen alkanut harkita oman kuulan kotiuttamista. Katsotaan, miten käy.
Jos tiedät hyvänmakuisen proteiinijauheen, nyt on hyvä aika jakaa tietosi. Tällä hetkellä minulla on käytössä Fastin suklaanmakuinen hera, mutta se on jotenkin keinotekoisen makuinen. Yleensä käytän tuota palautusjuoman tai nopean välipalan yhdessä hiilihydraattijauheen kanssa. Lisäksi lisään tuota tarvittaessa lisäproteiiniksi smoothieen.
Pakkasenpunaisia poskia viikon jatkoon! Nauttikaa liikunnasta. Minulla on ainakin nyt hyvä draivi päällä. Toivottavasti se myös jatkuu. :)
Kiireestä huolimatta viime viikolla kertyi reippaat viisi tuntia liikunta:
Mukavan monipuolista! PT:n kanssa oli puhetta, että viikoittain pitäisi pyrkiä tekemään kahdesta kolmeen lihaskuntotreeniä ja kolmesta neljään aerobista. Se toteutui viime viikolla erinomaisesti, vaikka viikonloppuna olisi toisen hiihtolenkin voinut korvata saliharjoittelullakin. Viime viikon maanantaina viimeistelimme kuntosaliohjelmani. Tuntuu pelottavan tehokkaalta, mutta katsotaan, mitä saan itsestäni irti, kun käyn sen yksikseni tekemässä. Piiskuri niskan takana saa yrittämään enemmän. Yritän ehtiä salille perjantaina tai lauantaina, minkä jälkeen voin kirjoittaa vähän tarkemman kuvauksen.
Kahvakuulasta on ehkä tulossa uusi kaverini. Tutustumisvaiheemme on ollut vaihteleva: tykkään kuulan tehokkuudesta ja monipuolisuudesta, mutta rinnallevedon tekniikka on vielä hakusessa, minkä vuoksi oikeassa hauiksessa on kämmenenkokoinen mustelma ja vasemmassa haukkarissa ja molemmissa ranteissa pienempiä. PT kuitenkin lohdutti, että harjoitus tekee mestarin ja toistojen myötä liikkeeseen tulee sulavuutta. Lohdutukseksi työntötekniikkani kelpaisi kuulemma mihin tahansa kahvakuulaoppaaseen. Lisäksi vauhtipunnerrus meni kuulemma oikein luonnostaan. Johtunee siitä, etten ehtinyt ajatella, mitä tein. Tällaiselle tekniikkapoliisille kehut tuntuivat hyvältä. Uudenlainen harjoittelu vie pois omalta mukavuusalueelta, mutta siellähän se kehitys tapahtuu. Tätä yritän muistutella, kun voimaharjoittelu ei oikein nappaa. Ilman ohjausta kahvakuulailu voisi jäädä vähiin, mutta nyt olen alkanut harkita oman kuulan kotiuttamista. Katsotaan, miten käy.
Jos tiedät hyvänmakuisen proteiinijauheen, nyt on hyvä aika jakaa tietosi. Tällä hetkellä minulla on käytössä Fastin suklaanmakuinen hera, mutta se on jotenkin keinotekoisen makuinen. Yleensä käytän tuota palautusjuoman tai nopean välipalan yhdessä hiilihydraattijauheen kanssa. Lisäksi lisään tuota tarvittaessa lisäproteiiniksi smoothieen.
Pakkasenpunaisia poskia viikon jatkoon! Nauttikaa liikunnasta. Minulla on ainakin nyt hyvä draivi päällä. Toivottavasti se myös jatkuu. :)
tiistai 9. lokakuuta 2012
Tyttöjen juttuja ja treeniä
Yrityksellä, jossa työskentelen, on tänä vuonna juhlavuosi, minkä vuoksi pikkujoulutkin ovat "aavistuksen" hienommat kuin yleensä. Varsinaisesti ei oleteta, että pukeudutaan iltapukuun, mutta suositeltavaa se on. Ja mun vaatekaappihan pursuilee juhlavaatteita. ;) Normaalistikin stressaannun juhlapukeutumisesta, saati sitten nyt. Bongasin ..in motion -blogista hongkongilaisen verkkokaupan (kiitos!), jota olen useamman viikon vilkuillut siinä mielessä, että uskaltautuisinkohan tilaamaan ihan oikean iltapuvun. Eilen sitten huomasin yhden ihailemani mekon 15% alennuksessa. Pakotin avokin avuksi vartalon mittailuihin ja pistin tilauksen menemään. Vähän jännittää! :)
Tuo tilaamani mekko jättää käsivarret paljaiksi, joten nyt olisi hyvä aika paneutua käsitreeniin. Suurin osa ylimääräisestä rasvasta asettuu minun kehossani reisiin ja takapuoleen, sen jälkeen vatsaan, joten ylävartaloon ei sitä jää juurikaan. (No, kai allit nyt on lähes jokaisella naisella. ;) Itse asiassa olen melkoisen tyytyväinen ylävartalooni. Olen perinyt mummolta paksut nilkat, mutta ranteet sen sijaan ovat mielestäni aika sirot. Mutta ainahan voi parantaa, eli nyt alkaa operaatio käsivarsien tiukennus. Quantinan patistuksesta päätin palata punnerrusohjelman pariin. Tein jo viikonloppuna aloitustestin: 25 punnerrusta! Pakottaa siis aloittamaan viikosta kolme. Mutta ei tänään, koska tänään on Power -päivä! Lupaan, että rintalihakset ja kädet tärisee joka tapauksessa. Allien kimppuun ajattelin hyökätä dippiohjelman avulla. Tuohon en ole vielä tehnyt aloitustestiä, koska sopivan korokkeen etsiminen on vielä vaiheessa. Luulen, että meidän työkalupakki taitaa olla paras vaihtoehto. Täytyy vaan tarkastaa, että sisällä on jotain riittävän painavaa, että saan dippailla rauhassa ilman pelkoa kippaamisesta.
Noista ohjelmista tuli mieleeni, että löysin Windows -puhelimeeni kivan sovelluksen niihin liittyen. 6 week training -sovellus sisältää nuo molemmat sekä vastaavat vatsalihas-, leuanveto- ja kyykkyohjelmat. Vaikuttaa insinöörille sopivalta. Toivottavasti tuohon saa myös muistutuksen, ettei treenit unohdu. ;)
Noiden lisäksi toivon, että saisin nyt myös palautettua itseni saleilun pariin. Mulla on aika heikot käsivoimat ja silloin kun olen oikeasti jaksanut nähdä vaivaa sen eteen, niin onhan se ollut hienoa. Mars mars, Aku!
Tuo tilaamani mekko jättää käsivarret paljaiksi, joten nyt olisi hyvä aika paneutua käsitreeniin. Suurin osa ylimääräisestä rasvasta asettuu minun kehossani reisiin ja takapuoleen, sen jälkeen vatsaan, joten ylävartaloon ei sitä jää juurikaan. (No, kai allit nyt on lähes jokaisella naisella. ;) Itse asiassa olen melkoisen tyytyväinen ylävartalooni. Olen perinyt mummolta paksut nilkat, mutta ranteet sen sijaan ovat mielestäni aika sirot. Mutta ainahan voi parantaa, eli nyt alkaa operaatio käsivarsien tiukennus. Quantinan patistuksesta päätin palata punnerrusohjelman pariin. Tein jo viikonloppuna aloitustestin: 25 punnerrusta! Pakottaa siis aloittamaan viikosta kolme. Mutta ei tänään, koska tänään on Power -päivä! Lupaan, että rintalihakset ja kädet tärisee joka tapauksessa. Allien kimppuun ajattelin hyökätä dippiohjelman avulla. Tuohon en ole vielä tehnyt aloitustestiä, koska sopivan korokkeen etsiminen on vielä vaiheessa. Luulen, että meidän työkalupakki taitaa olla paras vaihtoehto. Täytyy vaan tarkastaa, että sisällä on jotain riittävän painavaa, että saan dippailla rauhassa ilman pelkoa kippaamisesta.
Noista ohjelmista tuli mieleeni, että löysin Windows -puhelimeeni kivan sovelluksen niihin liittyen. 6 week training -sovellus sisältää nuo molemmat sekä vastaavat vatsalihas-, leuanveto- ja kyykkyohjelmat. Vaikuttaa insinöörille sopivalta. Toivottavasti tuohon saa myös muistutuksen, ettei treenit unohdu. ;)
Noiden lisäksi toivon, että saisin nyt myös palautettua itseni saleilun pariin. Mulla on aika heikot käsivoimat ja silloin kun olen oikeasti jaksanut nähdä vaivaa sen eteen, niin onhan se ollut hienoa. Mars mars, Aku!
keskiviikko 7. maaliskuuta 2012
Juoksua ja jumppaa
Kävin eilen rennolla palauttelulenkillä. Juoksu on liikeradoiltaan erilaista verrattuna luisteluhiihtoon, joten se sujui yllättävän rennosti. Alamäessä tärähdys pakaralihaksissa vähän muistutti, että lihaksissa on jotain tuntemuksia, mutta muuten ei mitään. Kaiken kaikkiaan palautuminen hiihdosta on käynyt yllättävän helposti. Oikeastaan harmittaa, että en ollut maanantaina sen enempää jumissa ;) Olenko oikeasti tehnyt mitään, kun mikään paikka ei ole kipeä?! Sellaista yleistä jäykkyyttä oli läpi kropan, mutta mikään paikka ei erityisesti ole kipeä.
Koin iloisen yllätyksen vetäessäni eilen hiihtohousuja jalkaan juoksua varten. Muistan, kun marraskuussa kokeilin niitä ensimmäistä kertaa kesän jälkeen. Housut olivat takapuolen kohdalta tiukat. Ei sillä tavalla, että tarvitsisi pelätä niiden ratkeavan, mutta epämukavat. Voihan olla, että housut ovat venyneet, mutta tahdon uskoa, että vaikka paino on talven ajan junnannut paikallaan, jonkinlaista kiinteytymistä on tapahtunut. Lisäksi mielestäni kasvoni näyttävät kapeammilta. Kokemuksesta tiedän, että painoni ollessa 70-75 kiloa, kasvonpiirteeni muuttuvat kaikkein selvimmin. Silloin poskipääni tulevat esiin, eli poskiluun alle ilmestyy kuoppa tai vako (siis se varjostus, jota yritetään tehdä usein meikillä). Sillä on melkoinne vaikutus ulkonäköön. Mielestäni tuo vako on syventynyt. Jes! :)
Viime viikolla toteutin yhden unelmani: aloitin uran liikunnanohjaajana :) Eli siis aloin vetää töissä kerran viikossa taukojumppaa. Viime vuonna niska- ja hartiakivuista johtuneet sairauspoissaolot olivat lisääntyneet hälyyttävästi. Niinpä tyky-ryhmässä oli puhuttu ohjatun taukojumpan aloittamisesta uudelleen. Muutama vuosi sitten meillä oli sitä säännöllisesti, mutta vetäjän vaihtaessa työpaikkaa perinne katkesi. Olen oikein tyytyväinen, että juuri minua pyydettiin tuohon :) Vaikka jännitänkin tuollaista esiintymistä. Tänään yksi työkaveri tuli kiittämään, että tosi kiva, kun viitsin järjestää tällaista. Sydäntä lämmittää! :) Sitä paitsi tosi hyvä itsellekin, että tulee edes kerran viikossa verryteltyä selkää kunnolla. Jos teillä on hyviä jumppavinkkejä, otan niitä mielelläni vastaan ;)
Te naiset, jotka ette vielä ole ilmoittautuneet Varala-maratonille, huomenna kannattaa aktivoitua. Naistenpäivän kunniaksi huomenna ilmoittautuvien naisten kesken arvotaan 5 paria Juoksija-lehden juoksukäsineitä. Maaliskuun ajan on lisäksi vielä voimassa halvempi osallistumismaksu. Muistuttaisin vielä, että jos nyt ilmoittaudut puolimaratonille ja kesänä aikana tuntuu, että matka on liian pitkä, niin ilmoittautumisen vaihtaminen kympille pitäisi onnistua pelkällä ilmoituksella. Jos tahdot fiilistellä kesätunnelmia, niin käy katsomassa reittivideo em. nettisivuilta. Vihreää! <3 Joko olet ilmoittautunut vai vieläkö harkitset osallistumista? ;)
Tuosta Varala-maratonista innostuneena rupesin katselemaan Tampere-puolimaratonin nettisivuja. Kyseessä on viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma, joka osui Kalevan kierroksen suunnistuksen kanssa samalle viikonlopulle, joten en kiinnostuksesta huolimatta päässyt osallistumaan. Tänä vuonna tuo on kolme viikkoa Varala-maratonin jälkeen ja viikkoa ennen suunnistusta, eli periaatteessa olisi mahdollista osallistua. Hmm... Saatte sanoa hulluksi :D
Koin iloisen yllätyksen vetäessäni eilen hiihtohousuja jalkaan juoksua varten. Muistan, kun marraskuussa kokeilin niitä ensimmäistä kertaa kesän jälkeen. Housut olivat takapuolen kohdalta tiukat. Ei sillä tavalla, että tarvitsisi pelätä niiden ratkeavan, mutta epämukavat. Voihan olla, että housut ovat venyneet, mutta tahdon uskoa, että vaikka paino on talven ajan junnannut paikallaan, jonkinlaista kiinteytymistä on tapahtunut. Lisäksi mielestäni kasvoni näyttävät kapeammilta. Kokemuksesta tiedän, että painoni ollessa 70-75 kiloa, kasvonpiirteeni muuttuvat kaikkein selvimmin. Silloin poskipääni tulevat esiin, eli poskiluun alle ilmestyy kuoppa tai vako (siis se varjostus, jota yritetään tehdä usein meikillä). Sillä on melkoinne vaikutus ulkonäköön. Mielestäni tuo vako on syventynyt. Jes! :)
Viime viikolla toteutin yhden unelmani: aloitin uran liikunnanohjaajana :) Eli siis aloin vetää töissä kerran viikossa taukojumppaa. Viime vuonna niska- ja hartiakivuista johtuneet sairauspoissaolot olivat lisääntyneet hälyyttävästi. Niinpä tyky-ryhmässä oli puhuttu ohjatun taukojumpan aloittamisesta uudelleen. Muutama vuosi sitten meillä oli sitä säännöllisesti, mutta vetäjän vaihtaessa työpaikkaa perinne katkesi. Olen oikein tyytyväinen, että juuri minua pyydettiin tuohon :) Vaikka jännitänkin tuollaista esiintymistä. Tänään yksi työkaveri tuli kiittämään, että tosi kiva, kun viitsin järjestää tällaista. Sydäntä lämmittää! :) Sitä paitsi tosi hyvä itsellekin, että tulee edes kerran viikossa verryteltyä selkää kunnolla. Jos teillä on hyviä jumppavinkkejä, otan niitä mielelläni vastaan ;)
Te naiset, jotka ette vielä ole ilmoittautuneet Varala-maratonille, huomenna kannattaa aktivoitua. Naistenpäivän kunniaksi huomenna ilmoittautuvien naisten kesken arvotaan 5 paria Juoksija-lehden juoksukäsineitä. Maaliskuun ajan on lisäksi vielä voimassa halvempi osallistumismaksu. Muistuttaisin vielä, että jos nyt ilmoittaudut puolimaratonille ja kesänä aikana tuntuu, että matka on liian pitkä, niin ilmoittautumisen vaihtaminen kympille pitäisi onnistua pelkällä ilmoituksella. Jos tahdot fiilistellä kesätunnelmia, niin käy katsomassa reittivideo em. nettisivuilta. Vihreää! <3 Joko olet ilmoittautunut vai vieläkö harkitset osallistumista? ;)
Tuosta Varala-maratonista innostuneena rupesin katselemaan Tampere-puolimaratonin nettisivuja. Kyseessä on viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma, joka osui Kalevan kierroksen suunnistuksen kanssa samalle viikonlopulle, joten en kiinnostuksesta huolimatta päässyt osallistumaan. Tänä vuonna tuo on kolme viikkoa Varala-maratonin jälkeen ja viikkoa ennen suunnistusta, eli periaatteessa olisi mahdollista osallistua. Hmm... Saatte sanoa hulluksi :D
maanantai 9. tammikuuta 2012
Epämukavuusalueella
Mä tein sen... salitreenin! :) Oli kyllä aika hukassa oleva olo, vaikka Elixian sali on ulkoisesti tuttu. Laitteiden järjestystä on muutettu sitten edellisen kunnollisen salitreenin ja uudet laitteet näyttää lähinnä joltain kidutuslaitteilta ;) Onneksi niissä lukee, mitä niillä on tarkoitus tehdä.
Mulla on pakko olla salilla joku ohjelma, jonka mukaan edetä. Ilman käsikirjoitusta harjoittelu olisi vain haahuilemista siellä täällä. Suomen ladun lehdestä bongasin joskus hiihtäjän kuntosaliohjelman. Tein sen mukaan. En tiedä, teinkö sopivilla painoilla. Tuo asia toivottavasti korjaantuu, jos maltan käydä salilla useammin. Ohjelma:
Ylätaljan olisin jaksanut isommilla painoilla, mutta en saanut tappia seuraaviin reikiin. Noloa! :) Loppuun olisi pitänyt vielä tehdä loppuverryttely, mutta huomasin ehtiväni juuri seuraavaan bussiin, niin se sitten jäi :/ Aikaa kului 55 minuuttia.
Toivottavasti en luovuta tähän yhteen kertaan, koska luulen, että minusta ja salitreenistä voi tulla ihan hyviä kavereita. Kunhan totuttelen!
Mulla on pakko olla salilla joku ohjelma, jonka mukaan edetä. Ilman käsikirjoitusta harjoittelu olisi vain haahuilemista siellä täällä. Suomen ladun lehdestä bongasin joskus hiihtäjän kuntosaliohjelman. Tein sen mukaan. En tiedä, teinkö sopivilla painoilla. Tuo asia toivottavasti korjaantuu, jos maltan käydä salilla useammin. Ohjelma:
- Lämmittely 10 min soutulaitteella
- Jalkaprässi 3x20x25 kg
- Pohjeprässi 3x20x25 kg
- Ylätalja 3x20x3 kg
- Rintalihaslaite 2x20x4 kg+1x20x5 kg
- Ojentajat 3x20x22,5 kg
- Reiden loitontajat 3x20x30 kg paineilmalaitteessa
- Reiden lähentäjät 3x20x30 kg paineilmalaitteessa
- Vatsalihakset matolla 3x30
- Selkälihakset matolla 3x30
Ylätaljan olisin jaksanut isommilla painoilla, mutta en saanut tappia seuraaviin reikiin. Noloa! :) Loppuun olisi pitänyt vielä tehdä loppuverryttely, mutta huomasin ehtiväni juuri seuraavaan bussiin, niin se sitten jäi :/ Aikaa kului 55 minuuttia.
Toivottavasti en luovuta tähän yhteen kertaan, koska luulen, että minusta ja salitreenistä voi tulla ihan hyviä kavereita. Kunhan totuttelen!
tiistai 27. joulukuuta 2011
Uuden vuoden odottelua
Ei, tämä ei ole se teksti, jossa aloitetaan huomenna :) Periaatteessa mikä tahansa päivä on hyvä päivä aloittaa, mutta vuodenvaihteessa on vain jotain taikaa.
Mietin jo aiemmin jotain urheiluhaastetta vuodelle 2012. Pohdin pääni puhki, mutta lopulta päädyin tylsään juoksuhaasteeseen. Eli tavoitteena on juosta 1000 kilometriä tulevan vuoden aikana. Tavoite ei ole mahdoton, itse asiassa se on enemmänkin kuin realistinen. Vain 20 kilometriä viikossa riittää. Mutta se kaksikymmentä kilometriä viikossa vaaditaan joka viikko, 52 viikkoa putkeen. Siinä on siis haastetta kerrakseen.
Tämän vuoden aikana on tarkoitus saada paino normaalipainon puolelle. Lisäksi ajattelin alkaa seurata vyötärön ympärystä. Tähän en laita mitään aikarajaa, vaan katson, miten nopeasti saan vyötärönympäryksen putoamaan alle 80 senttimetriin. Kuten aiemmin olen valitellut mittaaminen on minusta vaikeaa, koska en peräkkäisillä mittauksilla saa samaa tulosta. Tuo ongelma täytyy kuitenkin selättää jollain tavalla. Ensimmäisen kerran mittaan itseni maanantaina 2.1.2012 ja sen jälkeen seuraan kehitystä joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Tottakai jatkan myös vaa'alla ramppaamista joka maanantai :)
***
Joulupyhät on siis lusittu, mutta minä lomailen tämän vuoden loppuun asti. Jouluruoat onneksi loppuivat jo eilen. Kinkkua jäi vähän vielä täksi aamuksi leivän päälle ja se maistui sinapin kera oikein hyvältä vieläkin, mutta laatikoita ei ole ikävä ennen ensi joulua :) Jouluherkkuja (pääasiassa suklaata) söin pyhien aikana, mutta mielestäni hyvinkin kohtuudella. Lahjasuklaita kaapissa vielä jonkun verran on, joten voi olla, että muutaman suklaan vielä ennen uutta vuotta syön, mutta jonkinlaisen herkuttoman tammikuun voisin pitää. Vaa'alle palaan vasta vuoden 2012 puolella. Lomailen äitin ja iskän luona, enkä luota kuin omaan vaakaani, joten kertyneet joulukilotkin selviävät vasta sitten (ja niitä on vielä vajaa viikko aikaa hävittää ;). Tänään pääsen pelaamaan pitkästä aikaa lentopalloa. Kivaa! :)
Joulupukki toi minulle PlayStation Move -pelin. Avokilla on ollut jo pari vuotta PlayStation 3 -pelikonsoli, johon hän osti nyt tuon lisälaitteen minun ilokseni. En juurikaan harrasta videopelejä, mutta tuollaiset liiketunnistimella toimivat systeemit tekevät minustakin potentiaalisen pelaajan. Eiväthän ne "oikeaa" liikuntaa korvaa, mutta ovat siihen kiva lisä. Ehdin jo torstaina ennen jouluruuhkaan lähtemistä testata tuota reilun puolen tunnin ajan. Perjantaina yläselän lihakset olivat melkoisen kipeät, joten toivon, että tuosta saisin motivaatiota erityisesti käsitreeniin.
Joulupukki toi minulle myös lahjakortin Intersportiin, joten huomenna ajattelin suunnata alennusmyynteihin. Uudet sukset ovat ostoslistalla ensimmäisinä, mutta katsotaan, mitä mukaan tarttuu.
Tänään punnersin kuutosviikon viimeisen päivän punnerrukset. Lopputesti odottaa huomenna tai ylihuomenna. Jos saan kasaan kerralla sata punnerrusta, teen loppuviikolla aloitustestin "oikeilla" punnerruksilla. Jos en, niin punnerran kuutosviikon uudestaan.
Tsemppiä vuoden 2011 viimeisiin päiviin ja uudella innolla uuteen vuoteen! :)
Mietin jo aiemmin jotain urheiluhaastetta vuodelle 2012. Pohdin pääni puhki, mutta lopulta päädyin tylsään juoksuhaasteeseen. Eli tavoitteena on juosta 1000 kilometriä tulevan vuoden aikana. Tavoite ei ole mahdoton, itse asiassa se on enemmänkin kuin realistinen. Vain 20 kilometriä viikossa riittää. Mutta se kaksikymmentä kilometriä viikossa vaaditaan joka viikko, 52 viikkoa putkeen. Siinä on siis haastetta kerrakseen.
Tämän vuoden aikana on tarkoitus saada paino normaalipainon puolelle. Lisäksi ajattelin alkaa seurata vyötärön ympärystä. Tähän en laita mitään aikarajaa, vaan katson, miten nopeasti saan vyötärönympäryksen putoamaan alle 80 senttimetriin. Kuten aiemmin olen valitellut mittaaminen on minusta vaikeaa, koska en peräkkäisillä mittauksilla saa samaa tulosta. Tuo ongelma täytyy kuitenkin selättää jollain tavalla. Ensimmäisen kerran mittaan itseni maanantaina 2.1.2012 ja sen jälkeen seuraan kehitystä joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Tottakai jatkan myös vaa'alla ramppaamista joka maanantai :)
***
Joulupyhät on siis lusittu, mutta minä lomailen tämän vuoden loppuun asti. Jouluruoat onneksi loppuivat jo eilen. Kinkkua jäi vähän vielä täksi aamuksi leivän päälle ja se maistui sinapin kera oikein hyvältä vieläkin, mutta laatikoita ei ole ikävä ennen ensi joulua :) Jouluherkkuja (pääasiassa suklaata) söin pyhien aikana, mutta mielestäni hyvinkin kohtuudella. Lahjasuklaita kaapissa vielä jonkun verran on, joten voi olla, että muutaman suklaan vielä ennen uutta vuotta syön, mutta jonkinlaisen herkuttoman tammikuun voisin pitää. Vaa'alle palaan vasta vuoden 2012 puolella. Lomailen äitin ja iskän luona, enkä luota kuin omaan vaakaani, joten kertyneet joulukilotkin selviävät vasta sitten (ja niitä on vielä vajaa viikko aikaa hävittää ;). Tänään pääsen pelaamaan pitkästä aikaa lentopalloa. Kivaa! :)
Joulupukki toi minulle PlayStation Move -pelin. Avokilla on ollut jo pari vuotta PlayStation 3 -pelikonsoli, johon hän osti nyt tuon lisälaitteen minun ilokseni. En juurikaan harrasta videopelejä, mutta tuollaiset liiketunnistimella toimivat systeemit tekevät minustakin potentiaalisen pelaajan. Eiväthän ne "oikeaa" liikuntaa korvaa, mutta ovat siihen kiva lisä. Ehdin jo torstaina ennen jouluruuhkaan lähtemistä testata tuota reilun puolen tunnin ajan. Perjantaina yläselän lihakset olivat melkoisen kipeät, joten toivon, että tuosta saisin motivaatiota erityisesti käsitreeniin.
Joulupukki toi minulle myös lahjakortin Intersportiin, joten huomenna ajattelin suunnata alennusmyynteihin. Uudet sukset ovat ostoslistalla ensimmäisinä, mutta katsotaan, mitä mukaan tarttuu.
Tänään punnersin kuutosviikon viimeisen päivän punnerrukset. Lopputesti odottaa huomenna tai ylihuomenna. Jos saan kasaan kerralla sata punnerrusta, teen loppuviikolla aloitustestin "oikeilla" punnerruksilla. Jos en, niin punnerran kuutosviikon uudestaan.
Tsemppiä vuoden 2011 viimeisiin päiviin ja uudella innolla uuteen vuoteen! :)
tiistai 18. lokakuuta 2011
Hyviä uutisia
En käynyt eilen lenkillä. Töistä tullessa söin välipalaa, minkä jälkeen otin vielä puolen tunnin nokoset. Nukkumaankin menin jo yhdeksän maissa, eli jonkinlaista väsymystä tosiaan on ilmassa. Mutta tänään sen sijaan painelin suoraan töistä Elixia Poweriin. Kyseessä on siis Elixian vastine Bodypump -tunnille. Töissä oli aika uupunut olo ja biisien välissäkin haukottelin oikein makeasti, mutta se olo tunnin jälkeen. Tein liikkeet samoilla painoilla kuin aiemminkin, joten kroppa oli sopivan väsynyt ja tuntui, että olin tehnyt jotain. Henkisesti en kuitenkaan ollut enää väsynyt. Todistin oikeaksi Alex Stubbin väitteet liikunnan tuomasta lisäenergiasta. En muista, koska mieleni olisi viimeksi ollut yhtä hyvä.
Hieman häveten täytyy myöntää, että jos menen jumppaan suoraan töistä, jää erillinen lähtemisen vaiva, joka saa helpommin minut jättämään liikunnan väliin. Unelmissani olen reipas liikkuja, joka lähtee lenkille säästä ja olotilasta riipumatta aina.
Power on ehdoton lempituntini. Olen muuten aika laiska harjoittamaan lihaskuntoa. Pidän enemmän aerobisista treeneistä. Power on tehokas tunti, jolla saan treenattua koko kropan kerralla. Lisäksi pidän siitä, että vähän laiskana päivänä ohjaaja saa minut puristamaan itsestäni vähän enemmän kuin mitä itsekseen treenatessa tekisin.
Kirjaan tähän itselleni ylös, millaisilla painoilla ohjelman tänään tein, jotta voin myöhemmin verrata, onko kehitystä tapahtunut. Nykyisellä ohjelmalla mennään vielä kuukauden päivät. Erityisesti rinta, ojentajat ja hauikset saivat irvistyksen naamalleni, mutta selvisin :)
- lämmittely 3,5 kg
- askelkyykky 7,5 kg
- rinta 5,0 kg
- selkä 8,5 kg
- hartiat 3,5 kg + 2,0 kg käsipainot
- jalkakyykky 8,5 kg
- ojentajat 2,5 kg + dipit steppilaudalla
- hauikset 2,5 kg
- vatsat
- venyttely
Varsinkin käsivarsiin kaipaisin lisää voimaa. Kokemuksen perusteella tosin tiedän, että yksi viikottainen Power -tunti ei siihen riitä, vaan tarvittaisiin lisää. Muut harrastukseni pitävät jalkalihakset kunnossa, mutta kädet jäävät vähän paitsioon. Talvisin hiihto antaisi mahdollisuuden käsilihaksien kehittymiselle, mutta ylä- ja alavartalon voimat ovat sen verran paljon epätasapainossa, että kompensoin keskivartalolla ja vahvoilla jaloilla käsienkin työtä, jolloin niiden voima ei kehity toivotulla tavalla. Minulla on olemassa hyvä käsipainotteinen ohjelma kuntosalille, mutta syystä tai toisesta en ole viime aikoina innostunut kuntosalilla käymisestä. Nyt syksyn tullen olisi hyvä tilaisuus kunnostautua tässä suhteessa.
Viime päivinä olen kaivannut juoksemaan. Katselin kaihoisasti karttaa ja löysin aivan loistavan juoksulenkin. Tosin osa tuosta on täysin tuntematonta seutua, joten en tiedä, miten loistava se käytännössä on. Muutimme kuluvan vuoden helmikuun alussa nykyiseen asuntoomme. Vaikka muuttomatka ei ollut kuin kolmisen kilometriä, lenkkimaastot muuttuivat jonkun verran. Toki olen käynyt täälläpäin jo aiemmin juoksemassa ja juoksen mielelläni myös "vanhoilla kulmilla". Itse asiassa juoksin elokuussa aivan uutta reittiä kaupunginosassa, jossa olin ehtinyt asua jo yhdeksän vuotta. Tuo reitti lähti vieläpä n. 100 metrin päästä ensimmäisestä asunnostani ko. paikassa. Ja kyse ei ole siitä, ettenkö olisi lenkkeillyt. Eniten tuo kuitenkin kertoo siitä, että hyviä reittivaihtoehtoja oli runsaasti. Hyvät lenkkeilymaastot minulla tosin on nytkin, mutta tykkäisin juosta nimenomaan lenkin. Aika moni hyvä reitti on joko edestakaisin juostava tai ainakin alun ja lopun joutuu juoksemaan samaa matkaa. Nyt löysin kuitenkin n. 5 kilometrin mittaisen lenkin, jossa parasta on se, että sitä voi muunnella lähes loputtomiin ja pituuttakin voi kasvattaa rajattomasti. Saa nähdä, olenko yhtä innoissani, kun pääsen tuota ensimmäistä kertaa testaamaan.
Torstaina olisi edessä itse järjestämäni Cooperin testi työpaikalla. Terveydentila ei estä testin juoksemista, mutta saa nähdä, millaiseen tulokseen pystyn, kun viimeisin juoksulenkki on kahden viikon takaa. Positiivista tietenkin on, että mitä huonompi tulokseni on, sitä helpompi sitä on ensi keväänä parantaa :)
Hieman häveten täytyy myöntää, että jos menen jumppaan suoraan töistä, jää erillinen lähtemisen vaiva, joka saa helpommin minut jättämään liikunnan väliin. Unelmissani olen reipas liikkuja, joka lähtee lenkille säästä ja olotilasta riipumatta aina.
Power on ehdoton lempituntini. Olen muuten aika laiska harjoittamaan lihaskuntoa. Pidän enemmän aerobisista treeneistä. Power on tehokas tunti, jolla saan treenattua koko kropan kerralla. Lisäksi pidän siitä, että vähän laiskana päivänä ohjaaja saa minut puristamaan itsestäni vähän enemmän kuin mitä itsekseen treenatessa tekisin.
Kirjaan tähän itselleni ylös, millaisilla painoilla ohjelman tänään tein, jotta voin myöhemmin verrata, onko kehitystä tapahtunut. Nykyisellä ohjelmalla mennään vielä kuukauden päivät. Erityisesti rinta, ojentajat ja hauikset saivat irvistyksen naamalleni, mutta selvisin :)
- lämmittely 3,5 kg
- askelkyykky 7,5 kg
- rinta 5,0 kg
- selkä 8,5 kg
- hartiat 3,5 kg + 2,0 kg käsipainot
- jalkakyykky 8,5 kg
- ojentajat 2,5 kg + dipit steppilaudalla
- hauikset 2,5 kg
- vatsat
- venyttely
Varsinkin käsivarsiin kaipaisin lisää voimaa. Kokemuksen perusteella tosin tiedän, että yksi viikottainen Power -tunti ei siihen riitä, vaan tarvittaisiin lisää. Muut harrastukseni pitävät jalkalihakset kunnossa, mutta kädet jäävät vähän paitsioon. Talvisin hiihto antaisi mahdollisuuden käsilihaksien kehittymiselle, mutta ylä- ja alavartalon voimat ovat sen verran paljon epätasapainossa, että kompensoin keskivartalolla ja vahvoilla jaloilla käsienkin työtä, jolloin niiden voima ei kehity toivotulla tavalla. Minulla on olemassa hyvä käsipainotteinen ohjelma kuntosalille, mutta syystä tai toisesta en ole viime aikoina innostunut kuntosalilla käymisestä. Nyt syksyn tullen olisi hyvä tilaisuus kunnostautua tässä suhteessa.
Viime päivinä olen kaivannut juoksemaan. Katselin kaihoisasti karttaa ja löysin aivan loistavan juoksulenkin. Tosin osa tuosta on täysin tuntematonta seutua, joten en tiedä, miten loistava se käytännössä on. Muutimme kuluvan vuoden helmikuun alussa nykyiseen asuntoomme. Vaikka muuttomatka ei ollut kuin kolmisen kilometriä, lenkkimaastot muuttuivat jonkun verran. Toki olen käynyt täälläpäin jo aiemmin juoksemassa ja juoksen mielelläni myös "vanhoilla kulmilla". Itse asiassa juoksin elokuussa aivan uutta reittiä kaupunginosassa, jossa olin ehtinyt asua jo yhdeksän vuotta. Tuo reitti lähti vieläpä n. 100 metrin päästä ensimmäisestä asunnostani ko. paikassa. Ja kyse ei ole siitä, ettenkö olisi lenkkeillyt. Eniten tuo kuitenkin kertoo siitä, että hyviä reittivaihtoehtoja oli runsaasti. Hyvät lenkkeilymaastot minulla tosin on nytkin, mutta tykkäisin juosta nimenomaan lenkin. Aika moni hyvä reitti on joko edestakaisin juostava tai ainakin alun ja lopun joutuu juoksemaan samaa matkaa. Nyt löysin kuitenkin n. 5 kilometrin mittaisen lenkin, jossa parasta on se, että sitä voi muunnella lähes loputtomiin ja pituuttakin voi kasvattaa rajattomasti. Saa nähdä, olenko yhtä innoissani, kun pääsen tuota ensimmäistä kertaa testaamaan.
Torstaina olisi edessä itse järjestämäni Cooperin testi työpaikalla. Terveydentila ei estä testin juoksemista, mutta saa nähdä, millaiseen tulokseen pystyn, kun viimeisin juoksulenkki on kahden viikon takaa. Positiivista tietenkin on, että mitä huonompi tulokseni on, sitä helpompi sitä on ensi keväänä parantaa :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)