maanantai 14. toukokuuta 2012

Unelmia ja toimistohommia

Voi että viikonloppuna oli kivaa: Olin kotikotona äitiä ja mummoja juhlimassa. En voinut kuin ihmetellä sitä luonnon vihreyttä. Kyllähän sen täällä kaupungissakin näkee, mutta maalla se on jotenkin niin... vihreää. Lisäksi ansaitsin koko kesän mökkisaunomiset halkourakassa (mätettiin kuivuneet polttopuut mökillä halkoliiteriin) ja sen päälle pääsin ensimmäistä kertaa tänä keväänä mökille saunomaan ja kastautumaan järveen. Oli kylmää! :)

Paino 70,1 kiloa. Minä olen sanaton...! Jotenkin koko ajan odotan, että paino pompsahtaa takaisin sinne 72-73 kiloon, missä se niin pitkään viihtyi. En osaa iloita, että painan 70 kiloa. Se tuntuu liian hyvältä ollakseen totta. Odotan sitä iskua, joka vetää maton jalan alta. Kun en mielestäni tee mitään eri lailla kuin vaikkapa vuosi sitten, niin miksi se paino nyt sitten putoaa.

Viikon liikunnat:



Toisaalta kun katsoo noita liikuntamääriä, niin en yhtään ihmettele, että paino on pudonnut. Jos kaikki muu on mennyt samoin kuin ennen, niin ehkä yli kymmenen tuntia liikuntaa viikossa ja muutama tehoreeni siellä vielä mausteena ovat olleet se, joka on keikauttanut tasapainoa niin, että paino taas putoaa.

Maanantain suunnistus meni niin penkin alle kuin voi. Olin ihan hukassa. Periaatteessa minun pitäisi inhota suunnistusta, koska olen niin huono siinä. Toisaalta nautin haasteista ja huonon suunnistuksen jälkeen vannon, että joskus vielä minä osaan tämän! :) 

Liikuntasuunnitelma tälle viikolle:

Ma: juoksu (ihan kohta menossa!)
Ti: Xycling
Ke: juoksu
To: Elixia hölkkä 10 km + soutuharjoitukset
Pe: lepo
La: juoksu
Su: lepo

Loppuviikon ohjelman päällä on monta kysymysmerkkiä. Minun olisi tarkoitus pitää kunnon helaloma (=perjantai vapaa) ja lähteä juhlimaan kumminpojan synttäreitä ja noihin soutuharjoituksiin. Kuitenkin armas automme heitti kojetaululle taas eilen jonkun vikailmoituksen, joten saa nähdä, pääsenkö torstaina sillä matkaan. Inhoan tällaisia yllätyksiä, mutta kun niille ei mitään voi, niin pakko yrittää vain sopeutua.

Elixia hölkkä on jäsenille ilmainen tapahtuma, joten ajattelin korvata tälle viikolle juoksuohjelmaan merkityn tunnin vauhtileikittelyn sillä. Kiva laittaa välillä lappu rintaan ja lisäksi tuosta on ainakin aiemmin saanut ihan kivan tuotepussukan palkinnoksi.

Huomenna, kuten Niina c. mon muistutti, on valokuvauspäivä. Ajattelin haastaa itseni kuvaamaan huomisen päiväni ja tekemään teille Päiväni kuvina -postauksen. Olen aika laiska valokuvaaja eivätkä kuvani ole kovin laadukkaita, mutta en voi oppia, jos en yritä. Kun vaan muistaisin ottaa kameran huomenna mukaan!

Aurinkoa ja sopivasti sadetta viikkoonne!

P.S. Ei tuo otsikko mitään tarkoita. Kirjoitin sen tässä työpöydän ääressä, kun odotan lenkille lähtöä. ;)

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Vihreät sukat

Tahdon jakaa kanssanne, mikä sai minut hymyilemään tänä aamuna: Sulan maan aikaan kuljen pyörällä töihin, joten minulla on perusvaatevarasto aina töissä: housut, paita tai pari ja ainakin yksi alusvaatekerta. Näin kevään korvalla on päässyt käymään niin, että kaikki töihin kulkeutuneet vaatteet ovat mustia. Jopa farkut, vaikka yleensä olen tummansinisten farkkujen ystävä. Melko pirteää! ;) (No, tennarit ovat valkoiset!) Tänä aamuna vaatepinosta löytyi kuitenkin keväänvihreä sukkapari, siis oikein kirkkaat. Eiväthän ne mihinkään farkunpunttien alta näy, mutta hymyilyttävätpä minua.

Minulla on muuten 29 lukijaa. Tervetuloa kaikille uusille! :)

Ai niin, unohdin edellisessä postauksessa kertoa, että sunnuntain pitkällä lenkillä testailin vähän tankkailua matkan aikana. Mukana oli neljä n. desin vetävää pikkupulloa urheilujuomaa sekä kaksi energiageeliä. Urheilujuomat yritin juoda n. 4,5-5 kilometrin välein ja geelit otin kympin ja viidentoista kohdalla. Ei tuottanut suurempia ongelmia, vaikka urheilujuoma olisi saanut olla aavistuksen laimeampaa. Puolikkaalle otan ehkä vielä yhden ylimääräisen geelin mukaan. Toisaalta siellä on juottopisteitä huomattavasti tiheämpään, joten omaa juomaa ei tarvitse ottaa mukaan edes varmuuden vuoksi.

Paino oli muuten maanantaina 70,6 kiloa ja eilen ELC-punnituksessa 70,8. Jee! (Realisti-Aku: molempia edelsi normaalia vähäisempi syöminen, joten tällä viikolla täytyy olla erityisen tarkka, jos tahtoo edes nollatulokseen.) Erityisen iloinen olen rasvaprosentistani, vaikka se on hankalasti mitattava suure ja siksi kovin epätarkka. Viimeisimmän mittauksen mukaan minun tarvitsisi pudottaa enää alle puoli kiloa rasvaa kehostani, jotta rasvaprosentti olisi suositeltavissa rajoissa (21-33% Tanitan mukaan.) Ylipainoa on kuitenkin vielä jäljellä yli kahdeksan kiloa.

Hymyntäyteistä viikon jatkoa! :)

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Onnellinen viikonloppu!

Viimeisen viikon aikana olen huomannut, millaista yhteisöllisyyttä tämä blogimaailma tarjoaa: MinttuK oli sydäntälämmittävän tyytyväinen arvontavoittoonsa ja lauantaina oli aivan ihanaa tavata blogimiitissä ihmisiä tuttujen blogien takaa ihan livenä. Kiitos kaikille osallistujille! Ehdottomasti tämä täytyy ottaa uusiksi ja me taisimme Quantinan kanssa luvata, että järjestämme seuraavan Tampereella. Onko ihan huono idea järjestää se Varala maratonin yhteydessä syksyllä? Sinnehän on tietojeni mukaan tulossa jo valmiiksi jokunen bloggari. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Q:n polvivaiva estää hänen osallistumisensa, joten hänelle voisi tulla pitämään seuraa kisa-alueelle, jos ei tahdo osallistua juoksukisaan. Ja siihen ympärille voisi keksiä jotain muutakin mukavaa.

Menneen viikon liikunnat:




11 tuntia! Juoksua 36 kilometriä! Onnistunut viikko! Tänään juoksin tämän kevään pisimmän lenkin ja pisimmän lenkin ennen keväistä puolimaratonia. Jos viikontakainen lenkki ei ollut erityisen mieluisa, niin tällä kertaa sain kohotusta itseluottamukselle. Oikea polvi kipuili edelleen vähän, mutta huomattavasti vähemmän kuin kahdella edellisellä pitkällä lenkillä. Se ei haitannut juoksua ollenkaan, mutta taidan olla aika herkillä tuon polven suhteen. Vauhti oli hidas, mutta herätti kuitenkin luottamuksen, että voin selvitä puolikkaasta kunnialla. Sitähän en voi tietää, miten jalat tai muu kroppa reagoivat, kun juoksen saman matkan kovemmalla vauhdilla, mutta se jännitysmomentti kuuluu urheiluun.

Matkan varrella ehdin miettiä soittolistaa puolikkaalle. Yleensä kuuntelen sekalaista musiikkia soittimelta sekoituksella. Ei sillä varmaankaan suurta merkitystä ole tuloksen kannalta, mutta olisihan se kiva, jos olisi erityisesti mietitty musiikki matkan varrelle: alkuun jotain rauhallisempaan, tsemppibiisejä sopiviin väleihin ja loppuun jotain hyvää ja kannustavaa. Tsemppaamaan päätyvät ainakin Pojun Poika saunoo, Bruce Springsteenin Born to run ja Bon Jovin It's my life. Olen huomannut, että Leevi and the Leavingsin tahti sopii minun juoksuuni erinomaisesti, joten sitä löytyy ainakin listan alkupäästä.

Liikuntasuunnitelma ensi viikolle:

Ma: suunnistus
Ti: juoksu, pyramidi-intervalli
Ke: juoksu, 1 h
To: hieronta
Pe: juoksu, 30 min
La: juoksu, pitkä
Su: lepo

Viimeiset kolme viikkoa ennen Kalevan kierroksen puolimaratonia alkavat huomenna, joista kaksi on "tehokasta peliaikaa". Viimeinen viikko on sitten enää vain lepäilyä ja kevyttä lenkkeilyä. Pirteän lisänsä tuovat jääkiekon MM-kisat, joiden mukaan liikunta täytyy aikatauluttaa. Suomen pelit onneksi tulevat pääosin iltaotteluina, mikä helpottaa kummasti. Tosin unet jäävät tällöin normaalia lyhyemmiksi, mutta elämä on valintoja. Enkä minä voisi kuvitellakaan nukkuvani Leijona-ottelun aikana!

Kilpailuohjeet oli viime viikolla lisätty kisajärjestäjien sivuille. Eipä siellä muuten mitään ihmeellistä, mutta huoltopisteiden määrä hieman hämmästytti: puolimaratonin reitin varrella on kahdeksan huoltoa! Esimerkiksi HCR:llä on neljä pistettä, mikä taitaa olla aika normaali määrä. Saanpahan ainakin osallistumismaksulle jotain vastinetta. ;) 

Erittäin mukavaa sunnuntai-iltaa ja aktiivista uuden viikon alkua! 

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Se putoaa sittenkin!

Maanantaiaamuna 71,2 kiloa ja keskiviikkona 71,4. Jes! Ihania lukemia. Söin wappuna kesän ensimmäisen irtojäätelön ja muutenkin hyvin. Nautin hyvästä seurasta. Ja auringosta. Näköjään olisi pitänyt mitata vyötärönympäryskin, mutta sen unohdin. Mittaan huomenna tai viimeistään ensi viikon maanantaina - jos muistan! :)

tiistai 1. toukokuuta 2012

Arvonta suoritettu!

Sen verran maltoin pysähtyä näin wapun kunniaksi koneen ääreen, että käväisin suorittamassa wappuarvonnan satunnaislukugeneraattorilla. Arpaonni suosi tällä kertaa kommentoijia numero 2 ja 5, eli MinttuK ja FaerieS. Oikein paljon onnea molemmille! Otan piakkoin yhteyttä sähköpostitse. Harmi, etten voinut palkita teitä kaikkia. Ihan sydämestäni olisin sen tahtonut tehdä. :)

Molempien voittajien suosikkiurheilulaji oli muuten juoksu, kuten suurimman osan muistakin. Mukavasti muutkin lajit saivat kannatusta. Sen verran täytyy tässä vaiheessa omasta urheilutaustasta kertoa, kun ratsastus sai useamman äänen, että itse en ole koskaan ratsastanut. Muutaman kerran olen hevosen tai ponin selässä istunut siten, että ohjakset ovat olleet muiden käsissä - eli siis talutettuna. Vaikuttaa kuitenkin erittäin koukuttavalta. Kiitokset kaikille kommentoineille!

Tahdotteko tietää minun lempiliikuntalajini? Ei se mitään, kerron sen silti. Kenellekään ei varmaankaan tule yllätyksenä, että tykkään juoksusta. Lentopallo sen sijaan on sellainen urheilulaji, jota tykkäisin harrastaa, jos vain löytyisi sopivan lungi porukka. Toisaalta tuntuu, että tunnit eivät nytkään riitä kaikkeen tarpeelliseen, joten en ole kovin aktiivisesti etsinytkään.

Aurinkoista kevään jatkoa kaikille oman suosikkilajin ja muutenkin liikunnan parissa!

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Ei aina niin kivaa!

Olen viime viikot hehkuttanut, kuinka kivaa juoseminen on. Jossain vaiheessa pitää tulla pudotus maanpinnalle. Tänään piti olla kaikki edellytykset hyvälle juoksulenkille: aurinko paisto pilvettömältä taivaalta ja olin ihan innoissani lähdössä. Silti ei jostain syystä kulkenut. Ensimmäisen viisi kilometriä sujui ihan kivasti. Syke ei tosin meinannut oikein pysyä aloillaan, mutta jalat taas tuntuivat vievän oikein mukavasti. Koko matkan juoksu tuntui periaatteessa ihan hyvältä. Lopussa oikea jalka alkoi taas oireilla, kuten viimeksikin pitkällä lenkillä. Kuten Quantina tuolla kommentoi, kyseessä on IT- tai ITB-jänteen ärsyyntymistila eli ns. juoksijan polvi. Vaiva on hoidettavissa venytellyllä ja lihastasapainosta huolehtimalla. Josko tässä olisi riittävästi motivaattoria kehon huoltoon. Epäilisin kuitenkin, että juoksun tahmaisuus johtui nestehukasta. En juonut aamulla tarpeeksi öisen kehon kuivumisen korjaamiseksi. Vaikka yritin valita varjoisimmat mahdolliset kohdat reitin varrelta, aurinko porotti riittämiin. Tästä lähtien yritän muistaa ottaa juomapullon mukaan yhtään pidemmälle lenkille. Tai edes muutaman euron kauppaan poikkeamista varten. Jos aiemmin olen haaveillut puolimaratonennätyksen lyömisestä neljän viikon päästä, niin tällä lenkillä epäilin moneen kertaan, selviänkö kisasta läpi ollenkaan. Viimeiset kolme kilometriä toivoin vain matkan kohta loppuvan. Että sellainen lenkki tänään. Mutta kuten olen muitakin lohduttanut, niin välillä täytyy olla huonoja juoksuja, että seuraava tuntuisi taas paremmalta. Siihen luotan! :)

Viikon liikunnat:


Juoksua ja työmatkapyöräilyä. Onnistunut Cooperin testi. Siinäpä viikko muutamaan sanaan tiivistettynä.

Torstaina kävin hieronnassa. Se teki hyvää! En usko, että hierontapöydälle voi nukahtaa, mutta melkoiseen horrokseen sain itseni vaivutettua. Kotimatkalla bussissa näytin varmaan juuri sängystä nousseelta. ;)

Perjantaina työpäivä vähän venähti. Harjoitusohjelmassa oli vetoja, mutta korvasin sen vain lyhyellä lönköttelyllä. Ihan hyvä, että sain sen verrankin aikaiseksi. Toimistossa istumisen jälkeen pieni happihyppely tekee hyvää. (No, poljinhan minä toki pyörällä kotiin.)

Ensi viikon liikuntasuunnitelma:

Ma: lepo
Ti: lepo
Ke: juoksu
To: juoksu
Pe: ELC-liikuntaa
La: blogimiitti
Su: juoksu

Huomisen pidän töistä vapaata. Sekä wappuaatolle että -päivälle on luvassa lounastreffit. Lisäksi saan yökylään pitkästä aikaa mukavaa seuraa. Ja lauantaina innolla odottamani blogimiitti. Mukava tavata muita bloggareita!

Hauskaa Wappua ja muistakaa arvonta!

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Cooperin testi

Tänään oli edessä  kauhulla  kauan odotettu Cooperin testi. Keli oli oikein mainio: +13°C, aurinkoista ja pieni tuuli. Täytyy myöntää, että ei yhtään haitannut, vaikka jouduimmekin siirtämään testin viime viikolta. Silloin olisi ollut +5°C ja vesisade. ;)

Rehellisesti sanottuna en ollut iltapäivällä ollenkaan innoissani edessä olevasta. Tällä kertaa porukassa oli muutama, jotka ovat juosseet ko. testin viimeksi vuosikymmeniä sitten tai ei koskaan. Olin hieman kateellinen heille, koska he eivät tienneet tai muistaneet, mikä edessä odottaa. Tuntui hullun hommalta lähteä suorittamaan vapaaehtoisesti jotain tuollaista, jonka tiesi aiheuttavan suurta tuskaa.

Lähde: Wikipedia




Viime syksynä juoksin 2100 metriä. Se jäi harmittavan vähän hyvän rajasta. Yhtään parempaan en kyllä silloin olisi pystynyt. Tällä kertaa tavoitteeni oli siis juosta yli 2200 metriä. Se tarkoittaa 4,5 kierrosta, eli kierrosaikoja alle 2:10.


Juoksu tuntui pahalta. Aloitin vähän liian kovalla vauhdilla. Vaikka tiesin, että pitäisi hidastaa, niin vauhdin tasaaminen ei ollutkaan ihan niin helppoa. Olin 9,5 minuuttia (puoli minuuttia alussa ja viimeiset kaksi) varma, että en tule juoksemaan tätä loppuun. Ajattelin lähes koko matkan ajan, että nyt lopetan. Ei ole pakko juosta, koska eihän tässä ole mitään järkeä kiduttaa itseään tällä tavalla. Luulisin, että jos juoksisin yksin, niin en saisi itsestäni irti juosta noin äärirajoilla tai lopettaisin kesken. Kymmenen minuutin jälkeen ajattelin, että tulen selviämään loppuun asti. Siinä vaiheessa myös tiesin, että tulen juoksemaan paremmin kuin viime vuonna ja yli 2200 metriä. Lopputulos oli 2300 metriä. Kaksisataa metriä paremmin kuin viime syksynä. En muista, että olisin koskaan juossut parempaa tulosta Cooperin testissä. Olen siis enemmän kuin tyytyväinen. Järkevämmällä vauhdin jaolla olisin voinut juosta korkeintaa 100 metriä enemmän, jos sitäkään. Sitä täytyy lähteä tavoittelemaan syksyn testiin. Mutta en siis aio harjoitella erikseen Cooperia varten, vaan harjoittelu tapahtuu täysin puolimaratonin ehdoilla.

Tampere puolimaratonin reitti käy muuten noin puolessa matkassa kiertämässä yhden kierroksen Ratinan stadionilla, missä tänäänkin Cooperin juoksimme. Toivottavasti silloin kierros ei ole ihan yhtä tuskainen kuin mitä ne tänään olivat. :)

Kymmenen sekuntia juoksun jälkeen olin varma, että kuolen. Kymmenen minuutin jälkeen aloin harkita osallistumista Elixian järjestämään Cooperin testiin torstaina 10.5. Kyllä ihminen osaa olla hullu! :D

Ilmoitin etukäteen, että tällä kertaa en sitten juokse sitä sataa metriä, mikä viimeksi juostiin Cooperin päälle. Minähän en ole yllytyshullu, mutta kun joku kysyi, että juostaanko vielä satanen, niin minähän olin heti valmis. Tai ainakaan en jätä juoksematta, jos muutkin juoksevat. Siinäkin aika parani 20,4 sekunnista tasan 20:en. Tuota tulosta minulla ei ole mitään kunnianhimoa lähteä parantamaan. Ihmisellä on luonnostaan tietyssä suhteessa nopeita ja hitaita lihassoluja. Minulla ne painottuvat selvästi hitaiden (mutta kestävien) suuntaan.

Onko joku lukijoista innostunut juoksemaan Cooperin testin tänä keväänä? Tai käyttekö kokeilemassa sitä piakkoin?

Huomenna on lepopäivä liikunnasta ja hieronta. Ehkä myös penkkiurheilua lentopallofinaalin merkeissä. Voi sitä nautinnon päivää! :)