Kevättä rinnassa

Kävin viemässä tänään pyörän huoltoon. Tuntui hyvältä päästä pyörän selkään ja pääosin tiet olivat sulat, mutta muutamassa kohdassa tiellä oli kuitenkin melko paljon pehmeää lunta. Toivottavasti viikonloppu sulattaa lumia niin paljoa, että ensi viikolla pääsisin jo pyörällä töihin. Pehmeä loska ja toisaalta osin vielä jäiset tienpinnat pelottavat minua. Varsinkin kun ensi viikonlopun jälkeen aamut ovat taas vähän pimeämpiä.

Juoksin takaisinpäin pyörähuollosta. Juoksu tuntui pitkästä aikaa ihan hyvältä. Alussa tuntui edelleenkin vähän tahmealta. Lihaksiston lämmetessä juoksukin rentoutui ja varsinkin hyvin loivaan alamäkeen tuntui oikein mukavalta juosta. Merkkejä hyvin kulkevasta juoksusta ovat, että jalat tahtoisivat mennä vähän kovempaa ja että huulille nousee vähän väkisinkin hymy. Toisaalta vähän pöljä tunne hymyillä ilman syytä ja itsekseen, mutta minähän en siitä välitä ;) Jääkiekon playoffien myötä kevät alkaa todellakin muistutella itsestään. :)

Eilen oli ELC:hen kuuluva henkilökohtainen haastattelu. Ohjaajan kanssa kävimme läpi läpi nykyisen tilanteeni ja tavoitteeni ohjelman aikana. Lisäksi otettiin alkumitat ja käytiin läpi ELC-käsikirjaa. Tapaamisen aikana tuli monta kertaa esille, että nyt on tarkoitus vaikuttaa nimenomaan pään sisäisiin asioihin. Sopii minulle! :) Ohjelman kesto on kuusi kuukautta ja sinä aikana on tapaamisia kerran viikossa, yhteensä 26 kertaa. Joka toinen viikko on luento tai keskustelutilaisuus ja joka toinen kerta treenataan yhdessä. Toivottavasti saamme kasaan oikein hyvän ryhmän, koska eniten odotan nimenomaan ryhmän tukea ja muiden kokemuksia. Päällimmäisenä mieleeni jäi, kun ohjaaja sanoi, että kaikki kenen kanssa hän on tämän ohjelman puitteissa keskustellut, ovat sanoneet, että kyse ei ole tiedon puutteesta. Hetki hetkeltä tuntuu enemmän, että tämä on todellakin sitä, mitä tähän hätää tarvitsen.

Tapaamisessa asetimme myös tavoitteen ja sille aikarajan. Kerroin, että tahtoisin normaalipainoiseksi, eli alle 62-kiloiseksi. Puoli kiloa viikossa tekisi tämän puolen vuoden aikana 12 kiloa, jonka jälkeen painaisin n. 61 kiloa. Ohjaaja oli nimenomaan sitä mieltä, että kannattaa asettaa riittävän haastava tavoite, jotta se pysyy koko ajan mielessä. Nyt pitäisi ensi viikkoon mennessä yrittää mieltää, mitä tuo muutos oikeasti tarkoittaa. Kun sen on kuvannut itselleen, tavoite on konkreettisempi ja helpommin mielessä pidettävä.

Sain lisäksi itselleni pienen vihreän kirjan, eli ELC-oppaan. Se sisältää jonkun verran tietoa, kotitehtäviä ja lisäksi tyhjiä ruoka- ja treenipäiväkirjan sivuja. Lupasin alkaa täyttää ruokapäiväkirjaa. Treenien ylöskirjaaminenhan on vain mukavaa, joten sen teen mielelläni. Ehkä täytyy nyt yrittää tuota ruokapäiväkirjaakin täyttää. Josko sen avulla pääsisin jyvälle, millä saisin ruokarytmin korjattua.

Tästä eteenpäin pitäisi pyrkiä syömään jotain noin kolmen tunnin välein. Tähän täytyy nyt vain alkaa kiinnittää huomiota tietoisesti. Lisäksi ruoan laatuun ja veden juomiseen pitää kiinnittää edelleen huomiota, vaikka nämä osaltani aika hyvissä kantimissa ovatkin. Treenien osalta laitoimme tavoitteeksi ylävartalopainotteisen kuntosaliharjoittelun sekä keskivartalon lihaksia vahvistavan Shape -tunnin lisäämisen harjoitusohjelmaan.

Tapaamisen aikana mitattiin myös kehonkoostumukseni. On mukava saada seurattavaksi jotain muutakin kuin vain se paino. Iltapäiväpainoni oli 73,7 kiloa. Ei varsinaisesti yllättänyt ;) Rasvaprosenttini on 35,3 %. Kuulostaa paljolta, mutta suositusalue on 21-33%. Minun ei siis tarvitse pudottaa kuin muutama kilo rasvaa, niin rasvaprosenttini on suositusten sisällä. Ei minua tosin haittaa, jos se putoaisi lähemmäs tuota alarajaa ;)


Tuntuu, että tuon tapaamisen aikana tuli niin paljoa asiaa ja ajatuksia, että en oikein saa niitä jäsenneltyä. Eiköhän ne kuitenkin selkene, kun ohjelma alkaa rullata eteenpäin.  En malttaisi odottaa tulevaa tiistaita, kun kokoonnumme ensimmäistä kertaa ja tapaan ryhmän. Kivaa! :)



Muistatteko, kun himoitsin Tampere puolimaratonille osallistumista? Juttelin pomolleni tuosta tapahtumasta ja hän järjesti niin, että työnantaja maksaa osallistumisen tuonne. Nyt ei taida auttaa kuin osallistua, eli minä taidan juosta kaksi puolimaratonia syyskuussa. Hups! :)