Hiihtämässä

Näillä keleillä hiihtäminen on innotuksesta huolimatta miellyttävämpi liikuntamuoto kuin juokseminen. Vaikka ladut olivat uudesta lumesta pehmeät, ei se haitannut läheskään yhtä paljon kuin eilen juostessa. Ylämäkiä kivutessa kirosin välillä hiihtämistä, mutta pääasiassa oli kivaa. Kelikin oli hiihtämiseen oikein mukava, joten yksin ei tarvinnut ladulla suihkia. Suurin osa hiihti perinteistä, joten luistelu-uralla sai hiihtää ilman tungosta. Erityisesti minua hymyilyttää ne pienet hiihtäjät, joiden jalat juuri ja juuri ylttävät perinteisen uriin :) Ihanaa, että vanhemmat jaksavat viedä lapsiaan hiihtämään.

Tuo mielialan vaihtelu lenkin aikana on minulle muuten ihan normaalia. Olen melkoisen temperamenttinen. Pienempänä saatoin heittää sauvat penkkaan sata metriä ennen maalia ja päätin, että minua ei huvita enää hiihtää. Nykyisin sadattelen vain mielessäni (no, ehkä joskus ihan vähän ääneen ;) ja jatkan matkaa.

Viikon liikunnat:

Taisi mennä juuri suunnitelmani mukaan. Aika harvinaista. Muistin jopa punnertaakin. Voihan huokaus! Viisi punnerrusta kerralla tuntuu hirveän raskaalta. Silti en tarvitse koko sitä lepoaikaa, jonka ohjelma minulle sarjojen välille lupaa ja viimeiseen sarjaan jaksan punnertaa reilusti sen, mitä vaaditaan. Kai sitä pitäisi vaan laittaa itsensa puristamaan vähän enemmän, kun ihan selvästi kuitenkin jaksaisin.

Ensi viikon liikuntasuunnitelma:

Ma: (luistelu)
Ti: Power
Ke: kevyt juoksu/luistelu
To: lepo
Pe: (Zumba)
La: KK-luistelu
Su: lepo tai kävelylenkki

Jalat tuntuivat tänään hiihtäessä jo aika raskailta. Ensi viikko täytyy siis ottaa vähän kevennellen, jotta olen lauantaina parhaassa mahdollisessa tikissä :) Täysin ei voi kuitenkaan lepäämäänkään jäädä tai kroppa laiskistuu. Mennään siis täysin fiiliksen mukaan ja itseään kuulostellen. Luistelemassa täytyy kuitenkin vielä käydä.

Muistakaapa käydä äänestämässä!